Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kulttuuriohjelmia 2004-2012.

Antti Tuuri, Suuri asejuna Pietarista

Julkaistu söndag 28 januari 2007 kl 08.13

Suomalaisessa sotaromaanissa soditaan itse asiassa aika vähän, jos puhutaan vaikkapa Veijo Meren tai Antti Tuurin tuotannosta.

Tuuri on jo käsitellyt talvisodan ja jatkosodan työmaat, ja nyt hän tarttuu kansalaissotaan uusimmassa romaanissaan Suuri asejuna Pietarista. Suomen punaiset saivat Venäjän bolshevikeilta roimasti aseita, ja tästä asekuljetuksesta Tuuri nyt kertoo. Hänen romaanissaan itse junan kuljettaminen on pääasia - ei niinkään sotiminen.

Sodan työt ovat tuttuja Antti Tuurille. Pohjanmaa-sarjassaan hän kuvasi Talvisotaa ja Jatkosodasta Tuuri kertoo Rukajärven tietä kuvaavissa romaaneissaan.

Nyt Antti Tuuri on tarttunut vuoden 1918 tapahtumiin, ja päähenkilöinä ovat kuulut punakaartilalaiset Rahjan veljekset Jukka ja Eino. Tuurin kertomus on aiheeltaan varsin suppea: se kertoo asejunan kuljetuksesta Pietarista Helsinkiin ja sieltä Tampereelle.

Venäjän vallankumouksen aikana Eino Rahja toimi Leninin henkilökohtaisena turvamiehenä ja henkivartijana. Tämä osaltaan vaikutti Rahjan veljesten hyviin suhteisiin Venäjän bolsevikkeihin, joihin he itsekin pietarilaisina kuuluivat. Saattaessaan suurta asekuljetusta Pietarista Helsinkiin 27. tammikuuta 1918 Jukka Rahja haavoittui vaikeasti molempiin jalkoihin valkoisten väijytyksessä Viipurin eteläpuolella, ja niin asejunan päälliköksi astui velimies Eino Rahja.

Näistä tositapahtumista Antti Tuuri on rakentanut pienoisromaaninsa. Ja kertojana on Eino Rahja:

(tekstinäyte ihan alusta)

Tavaraa otettiinkin sitten melkoinen määrä: 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä ja kolme miljoonaa patruunaa, kymmenen kolmen tuuman tykkiä ja niihin 3 000 ammusta sekä lisäksi vielä kaksi panssariautoa.

Samaan aikaan kun juna lähti Pietarista, punaiset olivat valleent Helsingin.

Korialla valkoiset olivat räjäyttäneet Kymijoen yli vievän sillan, mutta punaiset pystyivät rakentamaan jäännösten päälle väliaikaisen sillan, jonka yli asejunan vaunut yksitellen kuljetettiin.

Antti Tuuria on kiinnostanut myös Eino Rahjan maine. Haastattelussa Tuuri toteaa, että kun miehen mainetta halutaan mustata, se mustataan sitten melko totaalisesti niin oikealta kuin vasemmaltakin. Eino Rahja on siirtynyt monissa kertomuksissa historiaan juoppona ja rähisijänä. Mustamaalaus herättää aina kiinostusta ja myötätuntoa kirjailijassa, Tuuri sanoo ja täydentää kuvaa:

”Mutta kuitenkin hän yleni kenraalia vastaavaksi henkilöksi puna-armeijassa”.
Sotapäällikön taitoja Eino Rahja osoitti vuonna 1919, kun kenraali Judenitsin valkoarmeija lyötiin Pietarin länsipuolella. ”Ei se ihan surkimus voinut olla”, Tuuri sanoo.

Tuurin kustantaja on tavallisesti Otava, mutta tämä asejunakirjan kustantaa loimaalainen HD-kustannus. Tuuri sanoo idean tulleen loimaalaisilta, ja aihe oli kirjoittamisen arvoinen.

Eino Rahja on Tuurin teoksessa melko päättäväinen käskijä tilanteessa, jossa vallitsevista voimasuhteista tiedetään hyvin vähän - jos sitäkään.

Tuurin kuvauksesta välittyy kansalaissodalle luonteenomainen epävarmuus - kuka oikeastaan on vihollinen, ja mistä hänet tunnistaa? 

Tilanteen käytyä toivottomaksi Rahjat pakenivat monien muiden punaisten johtajien tavoin Pietariin. Venäjällä Rahjat toimivat SKP:ssä ja olivat sen perustajajäseniä. Sekä Eino että Jukka Rahja toimivat opettajina punaupseereja kouluttavassa laitoksessa. Suomen Kommunistisen Puolueen sisäisessä välienselvittelyssä 1920 eli ns. Kuusisen klubin murhissa Jukka Rahja sai surmansa. Eino Rahja yleni puna-armeijassa kenraaliluutnantiksi ja palkittiin kahdesti Punaisen lipun kunniamerkillä. Hän kuoli 1936 ja hänet haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin Aleksanteri Nevskin luostariin.

Juhamatti Pelkonen on lukenut Antti Tuurin kirjan Suuri Asejuna Pietarista. Näytteet puolestaan luki Veli Raasakka

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".