Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kulttuuriohjelmia 2004-2012.

Ulla-Maija Paavilainen, Sinulle luotu

Julkaistu onsdag 16 maj 2007 kl 20.12

Viikon kirja on tällä viikolla Ulla-Maija Paavilaisen ”Sinulle luotu”. Kirja kertoo keinoja kaihtamattomasta naisesta, joka tekee mitä tahansa saadakseen uran. Siis Mitä Tahansa.

Jos kirjan perusidea kuulostaa tutulta, on se ihan totta: tätä voisi herkästi kutsua suomalaiseksi versioksi menestyskirjasta ”Paholainen pukeutuu Pradaan”, josta on myös tehty vähintään yhtä hyvin menestynyt elokuva.

Mutta samasta kirjasta ei ole kysymys, ei todellakaan, vakuuttaa kirjan lukenut Marjaana Kytö.

Näytteet luki Noora Hirn.

Nyt täytyy taas tunnustaa jotakin. Olen vähän jäävi esittelemään juuri Ulla-Maija Paavilaisen kirjaa. Ehkä aika pahastikin jäävi, sillä hän on ollut päällikköni joskus nuoruuden historiallisina vuosina, jolloin vielä tein töitä Suomessa. Mutta jos vannon, ettei minulla ole mitään hampaankolossa häntä vastaan, saan ehkä jatkaa?

No hyvä, tämän tunnustuksen jälkeen pääsen eteenpäin asiassa.

”Sinulle luotu” on tarina käsittämättömän häikäilemättömästä Soili Lajusesta. Hänen päämääränsä on valta, ja siihen hän haluaa päästä käsiksi, hinnalla millä hyvällä. Ja hintaahan sille tulee. Ensin menee sikiö, sitten kiivetään perinteisesti reittä pitkin - älykkäästi, toki, mutta kuitenkin - kohti tavoitetta:

Näyte

Eikä tässä vielä ole vallan koko hinta, jonka Soili Lajunen joutuu maksamaan matkastaan kohti kansainvälistyvän terveyssideyhtiön ylimmäksi johtajaksi. Jossain vaiheessa poistetaan myös kohtu. Ja sen nyt on niin pieni asia, ettei siitä kannata puolisolle, entiselle päällikölleen, edes kertoa. Helpompaa on, että mies vielä kuvittelee, että perillisen saaminen olisi mahdollista. Siis, jos vain vaimo haluaisi :

Näyte

Virkistävää Paavilaisen kirjassa on asetelman käänteisyys. Toki olemme oppineet muun muassa elokuvasta Wall Street, kuinka raha oli ainoa asia, joka merkitsi jotain elokuvan kapitalistin perikuvalle Gordon Gekkolle. Tai kenelle vallan, etenkin taloudellisen vallan miehelle tahansa. Miehistä on kirjoitettu ennenkin, mutta kun nainen käyttää miestä elävänä hieromasauvana - eli ei tunteita, vain kunnon ostoseksiä, pano, josta maksetaan niin paljon ettei tarvitse pelätä hieromasauvan alkavan laverrella, kun kaikki on ohi, niin silloin ollaa uuden asian kimpussa.

Mutta vallan hinta ei ole vielä ihan tässäkään koossa.

Nimittäin ystäviä on harvassa jos ollenkaan, mutta valta, sen Soili Lajunen saavuttaa ja nauttii siitä täysin siemauksin:

Näyte

Tämäkin on mielestäni Paavilaisen vahvuuksia: hän jos kuka, vuosikausia, itse asiassa yli 20 vuotta päätoimittajana töitä tehnyt nainen, on saanut opetella liiketalouden kaikki kokousbingotermit kuten markkina-arviot, painopistealueet ja rohkeat laajentumiset milloin minnekin - niin, mihinkäs se Paavilaisen työnantaja Sanoma Oy viimeksi laajenikaan?

Ja tässä tulee kirjan lukemisen oma pikantti lisänsä. Vaikkei Paavilaista tuntisikaan, voi ajatella, paljonko kyse on avainromaanista, kun liikutaan talouselämän kovassa kärjesssä. Paljonko Suomen suurimman painotalon väki joutuu näkemään ja kokemaan samantapaisia asioita?

No, tämän kysymyksen, ja paljon karkeammin esitettynä, Paavilainen oli taatusti saanut jo ennen kirjan julkaisemista, sillä kustantamon kotisivuilla hän kertoo omaelämäkerrallisia kohtia olevan kaksi, siis kirjassa: hänen hiuksensa on lapsena pesty Kolestrol-merkkisellä sampoolla, ja hän on niin koukussa kylmiin vesiin, että on harkinnut hankkia maalle kesäksi teräksisen maidonjäähdytysammion aamu-uinteja varten.

Että se siitä sitten. Vai...?

No, veikkailut avainromaanista unohtuvat ensihämmästelyn jälkeen, kun kirja tempaa mukaansa. Kieli on notkeaa, napakkaa ja oivaltavaa, eli juuri sellaista kun voi odottaa lehtikirjoittamisen monivuotiselta ammattilaiselta, - parhaimmillaan. Kirjan ahmaisee, ei nyt ehkä ihan yhdeltä istumalta, mutta ei paljon muutakaan, eikä ajan kulua edes huomaa, kun miettii, kuinka Soile tästäkin kohtaa selviää.

Ainoa mutta löytyy kirjan loppuratkaisusta, jonka yritän olla paljastamatta sanomalla vain, että oliko se nyt ihan pakko päättää tällä tavalla? Enempää en sano, koska silloin pilaisin sinulta ehdottomasti lukemisen arvoisen kirjan lukukokemuksen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".