Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion kulttuuriohjelmia 2004-2012.

Suomen sodan muistomerkeillä Pohjanmaalla

Julkaistu fredag 29 maj 2009 kl 13.36
1 av 6
Göran Backman Oravaisten taistelun muistomerkillä
2 av 6
Göran Backman Oravaisten taistelun muistomerkillä
Lapuan Suomen sodan muistomerkki
3 av 6
Lapuan Suomen sodan muistomerkki
Asko Sippola Ruonan opastuskeskuksen portailla
4 av 6
Asko Sippola Ruonan opastuskeskuksen portailla
Ruonan taistelumuistomerkki
5 av 6
Ruonan taistelumuistomerkki
Vaasan Suomen sodan muistomerkki
6 av 6
Vaasan Suomen sodan muistomerkki

Suomen sodan Merkkivuosi on tuottanut näyttelyitä, teatteria ja esitelmiä niin Suomessa kuin täällä Ruotsissakin. Se on innostanut koululaisia esimerkiksi Västerbottenissa arkeologisiin kaivauksiin ja tekemään rauhankoneen, joka esiteltiin yleisölle viime torstaina.

Suomi on täynnä Suomen sodan muistomerkkejä. Mikä merkitys niillä on tämän päivän ihmisille?

Vaasan taistelun muistomerkki on korkea, obeliskin muotoinen, pystytetty 1940-luvulla.

 Se on pystytetty venäläistä ylivoimaa vastaan taistelleiden ja taistelussa kesäkuun 25. päivänä 1808 kaatuneiden ruotsalaisten ja pohjanmaalaisten - sekä Vaasan ryöstössä surmansa saaneiden kunniaksi. Tällä muistomerkillä käydään aika harvoin.

Sota koetteli Vaasaa kovasti

Sota alkoi, kun venäläiset tulivat rajan yli helmikuussa. Jo maaliskuun lopulla suomalaisten piti vannoa uskollisuuden vala Venäjän keisarille. Muuten odotti maastakarkoitus ja omaisuuden menetys. Vaasalaiset vannoivat valan, kahta lukuunottamatta. He olivat uskollisia kuninkaalle ja kuningas heidät siitä palkitsikin.

Maaseudulla vala jäi vannomatta. Ilmoitus valasta piti lukea kirkoissa, mutta ihmiset eivät menneet kirkkoon ja vala oli mahdoton toteuttaa. Kun vaasalaiset ovat vannoneet valan, heiltä otettiin aseet ja elämä oli jonkin aikaa rauhallista, mutta sitten nousi ruotsalaisia sotilaita maihin ja heihin liittyi maaseudun talonpoikia.

Juhannuspäivänä käytiin kolmen tunnin ankara taistelu ja venäläiset olivat jo vähällä peräytyä. Kirkon torniin kiivennyt Triviaalikoulun opettaja kuitenkin kertoi venäläisten päällikölle, että ruotsalaisia oli niin vähän, ettei kannattanut peräytyä. Venäläiset voittivat ja rankaisivat vaasalaisia ryöstämällä kaupunkia kuuden päivän ajan.
Vaasassa meitä opastaa vaasan kaupungin opas Maija-Liisa Lähteenmäki.

 Lapualla ensimmäinen muistomerkki

Ruotsi-Suomi sai viimeisen voittonsa sotatantereilla Lapualla.  Taistelusta kertoo matala, vähän sammaloitunut ja paljon vaatimattomampi muistomerkki kuin Vaasassa. Tämä on Suomen sodan vanhin Suomessa oleva muistomerkki, pystytetty jo 1864. Muistomerkkien pystyttäminen ei miellyttänyt venäläistä virkavaltaa. Tämäkin muistomerkki makasi pitkään Tukholman tullissa, koska sillä ei ollut tuontilupaa.

Lapuan päivää ryhdyttiin viettämään jo 1800-luvun loppupuolella ja suomalaisuusaate alkoi nousta.
Lapuan historiasta kertoo kulttuuritoimen intendentti Teppo Ylitalo.

 Ruonan kylässä Kuortaneella vaalitaan Suomen sodan muistoa

Kyläyhdistys Ruonan renki on rakentanut vanhalle koululle Opastuskeskuksen, jossa voi seurata taistelun kulkua - vähän samalla tavalla kuin kylän asukkaat sitä seurasivat.
Kyläyhdistys haluaa kehittää kylää ja lisätä matkailua.

Ruonan taistelu käytiin syyskuun 1. päivänä 1808. Asko Sippolan kotitalo on rakennettu vuonna 1773 ja se esiintyy venäläisen upseerin jälkeläisen kirjoittamassa kirjassa.
 
Talossa käytiin neuvotteluja ja opastuskeskuksen seinällä on taulu, joka kuvaa sotapäälliköitä Kulnevia ja Kamenskia pöydän ääressä.

Ruonan taistelun muistomerkki pystytettiin 100 vuotta taistelun jälkeen, eli 101 vuotta sitten. Muistomerkillä on vielä seppeleitä muistona viime syksynä pidetystä juhlaseminaarista ja taistelunäytöksestä. Ruonan muistomerkillä tapaamme kyläyhdistyksen puheenjohtajan Asko Sippolan. 


Oravaisissa on tehty sodan maisemasta matkalukohde

Oravaisten historiallinen seura perustettiin jo 1992, jolloin turismissa nähtiin uusi elinkeino, teollisuuden hiipuessa paikkakunnalta. Ensin perustettiin "Oravaisten miehet" eli Kuninkaallinen pohjanmaan rykmentti, henkikomppania. He antavat näytöksiä ympäri Eurooppaa ja elävöittävät näin historiaa.

Sitten luotiin museoalue, jolla on mm upseerin puustelli. Siellä voi syödä furiirin aterian, seurata taistelun kulkua elokuvan ja pienoismallin avulla ja  tutustua siviiliväestön koettelemuksiin sodan aikana.

Suomen sodan verisin taistelu käytiin juuri Oravaisissa. Viime vuonna vietettiin Oravaisissa taistelun 200-vuotispäivää toteuttamalla taistelu uudelleen. Mukana oli suomalaisten ja ruotsalaisten ohella myös venäläisiä. Aikaisemmissa muistojuhlissa he eivät ole olleet mukana.

Oravaisten taistelusta kertoo Oravaisten historiallisen seuran puheenjohtaja Göran Backman.
 
Koko kansan sota

Mutta sotaa eivät käyneet vain sotilaat, vaan koko kansa. Talonpojat kuljettivat muonaa, rehuja ja sotatarvikkeita käskyn mukaan. Heidän emäntänsä leipoivat. 80% leivästä oli pohjalaisten emäntien leipomaa. Jos ruokaa ei annettu, niin se otettiin väkisin.

Venäläisillä oli toinen järjestely. He olivat muodostaneet ruokakuntia, jotka huolehtivat eri tavoin ruoan hankinnasta. Eniten kuoli ihmisiä tauteihin. Suomen väkiluku väheni 6%.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".