Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Urheilu-uutisia ja -haastatteluja ruotsinsuomalaisesta näkökulmasta. / Sisuradios sportbevakning.
Turpiin vaan ja onnea 3.11.2016

Mitkä joukot

Julkaistu torsdag 3 november 2016 kl 18.54
Mitkä joukot, Turpiin vaan ja onnea 3.11.2016
(3:09 min)
Erpo Heinolainen pyssyn kera.
Erpo Heinolainen. Foto: Erpo Heinolainen.

Tämänkertaisessa Turpiin vaan ja onnea-pakinassa yhdistyvät kätevästi maanpuolustus, Ahvenanmaan puoluettomuus ja jalkapallo.

Ruotsin ja Suomen välissä sijaitsevalla Ahvenanmaalla on monia erityispiirteitä. Ensinnäkin se on kielellisesti yksikielisesti ruotsinkielinen ja sen lisäksi kaikki laivat, jotka käyvät maksamassa ahvenanmaalaisille satamamaksuja saavat siitä hyvästä oikeuden myydä matkustajille verovapaasti alkoholia, savukkeita ja muita välttämättömyyshyödykkeitä. Oma lippu, postilaitos ja nettiosoitepääte .ax.

Ahvenanmaa on osa Suomea, mutta se on ollut demilitarisoitu eli kaikenlaisista sotilaallisista toimista vapaa alue Oolannin sodan, siis sen kauhian, kun kolmella saralla laivalla seilas engelsmanni Suomemme rannoilla, päättäneestä Pariisin rauhasta asti, siis yli 100 vuoden ajan. Tuo demilitarisointi vahvistettiin vielä Kansainliiton sopimuksessa 1921.

Nyt on kuitenkin Suomessa alkanut taistelu Ahvenanmaan asemasta Niinistön pohdittua saarten sotilaallista asemaa ääneen. Ei siis presidentti Sauli Niinistö, eikä Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö, vaan perussuomalainen puolustusministeri Jussi Niinistö. Puolustusministeri teki hyökkäyksen Ahvenanmaan erityisasemaa vastaan ja sai vastaansa monenlaisia joukkoja, niin saarilta itseltään kuin manner-Suomestakin.

Vaan entä, jos hänen esityksensä menisikin läpi? Mitä joukkoja Ahvenanmaalle voisi sijoittaa? Maavoimien valmiusyksiköt, kuten esimerkiksi Karjalan Prikaati, ovat aivan liian suuria niin pienelle alueelle kuin Ahvenanmaa. Ilmatorjunta tarvitaan turvaamaan pääkaupunki Helsinkiä. Laivastolle Ahvenanmaan saaristo on aivan liian sokkeloinen ja sitä paitsi jatkuva taistelulaivojen liikennöinti haittaisi saarten ja luotojen herkkää linnustoa. Myös saarten lentoturvallisuushistoria on synkkä, sillä melko tarkalleen 53 vuotta sitten, marraskuun 8. päivä 1963 sattuneessa DC-3:n eli Dakotan onnettomuudessa kuoli 22 ihmistä.

Jäljelle ei jää oikeastaan mitään muuta kuin puolustusvoimien urheilujoukot. Sopivan pieni porukka ja paljon kilpailumatkoilla, joten heidän sinne sijoittamisensa horjuttaisi mahdollisimman vähän totuttua demilitarisointia. Ja sitä paitsi Maarianhaminan IFK:n jalkapallon Suomen mestaruus on oiva osoitus siitä, että maakunta on riittävän sotilaallinen joukko-osaston kotipaikaksi. Siellä kun on totuttu ampumaan erilaisia potkuja, tykittämään niin ala- kuin yläkulmaankin ja torjumaan vastapuolen hyökkäyksiä.

Todellinen onni oli kuitenkin se, että Niinistö esitti demilitarisoinnin eikä tax freen poistamista. Sillä jälkimmäisessä tapauksessa olisi alkanut välittömästi sota.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".