Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Turpiin vaan ja onnea 8.12.2016

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Julkaistu torsdag 8 december 2016 kl 18.50
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
(3:33 min)
Erpo Heinolainen vasemmalla ja karhu oikealla.
Erpo Heinolainen ja karhu. Foto: Erpo Heinolainen, Sisuradio.

Mitä yhteistä on tupakanpoltolla, peliriippuvuudella ja huippu-urheilulla? Totuuden tästä kertoo meille Erpo Heinolainen pakinassaan Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo, väittivät silloin kun olin sellainen ihan vähäjätkä. Mutta jos ei ole helppoa aloittaminen, niin ei sitä ole lopettaminenkaan. Pikemminkin päinvastoin. Lopettaminen on paljon aloittamista vaikeampaa.
Kysykää vaikka tupakoitsijalta. Miten helppoa onkaan vetäistä ne ensimmäiset savut, mutta millaisen taistelun takana on viimeisen savukkeen tumppaaminen.
Tai kysykää alkoholistilta. Miten helppoa onkaan ottaa ensimmäinen virkistävä olut, mutta miten vaikeaa laittaa korkki kokonaan kiinni ja raitistua.
Tai pelurilta. Ei ole minkäänlaista tuskaa laittaa ensimmäistä kruunua peliautomaattiin, vaan lopettaminen edes siinä vaiheessa, kun on mennyt paitsi koko omaisuus, myös perhe ja ystävät, ei meinaa onnistua millään.
Pitkän linjan artistit ja näyttelijät tuodaan vielä rollaattoriin nojaavinakin lavalle, vaikka kaikesta näkee, että vanhuuden lepo olisi enemmän kuin ansaittu.
Samoin tapaa olla urheilijoillakin. Vaikka keho olisi harsittu joka puolelta erilaisten loukkaantumisten jälkeisissä leikkauksissa, on halu kilpailla niin kova, että paluuta pitää yrittää vaikka puoli väkisin. Lopettamisen vaikeudesta kertoo sekin, että monet jo kerran lopettaneet yrittävät paluuta entiselle tasolleen. Yleensä varsin huonoin tuloksin. Mielenkiintoista nähdä onnistuuko Hannu Manninen siinä, missä Janne Ahonen ei onnistunut.
Mutta sitten, kun lopettamispäätös on tehty, on olo yleensä helpottunut. Niin kertoi myös juuri pitkän uintiuransa lopettanut Hanna-Maria Seppälä. Vuonna 2003 ensimmäiset arvokisamitalinsa uinut Seppälä oli viimeksi palkintopallilla arvokisoissa vajaat viisi vuotta sitten, 2012. Jälleen kerran lopettaminen tapahtui vaiheessa, kun ei kerta kaikkiaan enää riittänyt.
Huipulta lopetetaan muualla kuin Norjassa useimmiten silloin, kun doping-rikkomuksesta tulee niin pitkä kilpailukielto, että motivaatio ehtii haihtua. Norjalaisethan tuskin ehtivät havaita kilpailukiellon alkaneen, kun se jo loppuu, joten he jatkavat kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Mutta sitten on myös niitä, jotka malttavat lopettaa, vaikka vielä olisi paljon voitettavaa. Marjo Matikainen lopetti latukilpailut Lahden vuoden 1989 MM-hiihtojen jälkeen. Ja suoraan huipulta. Kultaa niin yksin kuin yhdessä ja lisäksi muita mitaleita. Lopettaminen vain 24-vuotiaana oli kova veto.
Se, että Nico Rosberg voittaa formula ykkösten maailman mestaruuden oli aavistettavissa jo maaliskuussa, kun hän ilmoitti ottavansa käyttöönsä suomalaisen sisun. Mutta, että hän ilmoittaa lopettavansa uransa heti mestaruuspallilta alas astuttuaan, ei kuulu lajin normaaliin käyttäytymiskaavaan. Nostan hänen isänsä Keken loistoaikoina ostamaani Saudia-Williams lippistäni todella korkealle silkasta kunnioituksesta. Olen saavuttanut sen mitä tulin hakemaan eli mestaruuden, on aika keskittyä elämässä muuhun.
Osaisipa itse olla yhtä viisas. Täytyykin miettiä pitäisikö tehdä Nicot ja laittaa sanaformula talliin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".