Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Turpiin vaan ja onnea 15.12.2016

Jälkiviisautta

Julkaistu torsdag 15 december 2016 kl 18.43
Jälkiviisautta, Turpiin vaan ja onnea 15.12.2016
(3:17 min)
Erpo Heinolainen lippalakki päässä, kaulaliina kaulassa ja oranssisankaiset silmälasit nenällään.
Erpo Heinolainen. Foto: Erpo Heinolainen, Sisuradio.

Oikeassa oleminen ei ole vaikeaa, siihen pystyy ihan tavallinen pakinoitsijakin, osoittaa Erpo Heinolainen tämän iltaisessa Turpiin vaan ja onnea- pakinassaan.

Tämä vuosi on ollut monenlaisten jälkiviisastelujen vuosi. Jälkiviisaushan on kaikista viisauden lajeista tyhmintä. Siinä kerrotaan jälkeenpäin mitä olisi pitänyt tehdä, ettei olisi käynyt niin kuin on käynyt. Jälkiviisaudessa on se etu, että tietää miten asiat menivät, päinvastoin kuin ennustamisessa, varsinkin tulevaisuuden ennustamisessa, joka on ennustamisen lajeista se kaikkein vaikein.

Eräässä saarivaltiossa, jonka johtamassa imperiumissa ei takavuosina aurinko laskenut koskaan, järjestettiin kansanäänestys pysymisestä Euroopan Unionin jäsenyydessä. Äänestyksen voitti eroa kannattanut brexit puoli. Tuskin olivat ehtineet maan pääkaupungin punaiset doppeldekkerit iltavuorosta talleille, kun jo kuuluivat ensimmäiset katumuksen äänet, jotka kertoivat äänestäneensä väärin äänestäessään eron puolesta. Peräti mahdollisuutta perua äänensä tai kokonaan uutta äänestystä vaadittiin monella taholla suureen ääneen. Mutta niin kuin isävainaani tapasi sanoa: se on silloin myöhäistä rypistää, kun housut ovat jo pesun tarpeessa.

Suomessa monin paikoin on herännyt hämmästely venäläisten ostamien kiinteistöjen sijoittumisesta mielenkiintoisiin paikkoihin lähelle maanpuolustuksellisesti tärkeitä kohteita. Mutta koska kaupat on tehty vapaaehtoisesti ja mustekin on kuivunut jo aika päiviä sitten, ei jälkiviisastelu ja vaatimukset kauppojen mitätöinnistä enää auta. Olisi pitänyt olla joku isänmaallinen taho ostelemassa jo silloin kun kiinteistöt olivat kaupan.

Ilmeisesti jonkin sortin jälkitautia eli ajatuksellista kohmeloa potee myös Ruotsin hallitus, joka on päättänyt vast’ikään jatkaa Juutinrauman sillan yli tulevien tiukkaa henkilöllisyyskontrollia, vaikka kaksi vuotta sitten sellaisesta puhuminenkin olisi ollut poliittisesti epäkorrektia.

Jälkiviisauden tarvetta vastaan on kuitenkin olemassa myös suojautumiskeino: olla oikeassa jo heti alusta alkaen. Eikä se onneksi ole edes kovin vaikeaa, se onnistuu ihan tavalliselta pakinoitsijaltakin.

Viime vuoden kesällä Suomen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajaksi nimettiin ruotsalainen kokenut apuvalmentaja Hans Backe eli kotoisemmin Mäen Hannu. Juuri ennen kuin hän otti viime vuoden vaihteessa tehtävänsä vastaan, oli Suomen sijoitus Maailman jalkapalloliiton rankingissa 55.. Kun viimeisin sijoitus on 93., päätti Palloliiton hallituskin ottaa viimein pakollisen askeleen ja antaa päävalmentajalle potkut.

Kaikelta tältä kurjuudelta olisi vältytty, jos Palloliiton johto olisi kuunnellut Hans Backen nimitysviikon Turpiin vaan ja onnea – pakinan, jossa kerrottiin suoraan parasta ennen- päiväyksen olevan auttamattomasti ohi tältä Svennis Erikssonin entiseltä apurilta.

Nyt kun Hans Backe lopettaa pohjalta, olisi pakinoitsijalla mahdollisuus lopettaa päinvastaisesti, siis huipulta. Hmmmm. pitääpä miettiä.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".