Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli.

Historian ensimmäinen CHATT MED ANNELI OCH INGA-BRITT

Julkaistu onsdag 17 december 2008 kl 14.45

Tietäjävaimot Inga-Britt Uusitalo ja Anneli Mäkinen ja het hakeva vastauksia kielikysymykshiin.
Keskiviikkona 17.12. vaimot chattasivat ensimmäistä kertaa kuuntelijoiden kanssa.
Tässä kysymykset ja vastaukset:

Tosi?:Får man verkligen skriva vad som helst?
Inga-Britt Uusitalo:Menar du rent innehållsmässigt eller formmässigt?
Inga-Britt Uusitalo:Menar du rent innehållsmässigt eller formmässigt? Om man skriver vad som helst utan att tänka på formen så är ju risken att man inte blir förstådd.
lyssnare:Vi har kallat kläpit för tattaraisia. Är det bekant och vilken laddning har det?
Inga-Britt Uusitalo:Jag har hört det ordet men det är lite negativt laddat, förknippas med ”tattare” för andra är det mer skämtsamt, ”kärleksfullt”
lyssnare:Suomeksihän sanothaan tietokone, ruottiksi dator. Jos meänkielessä kuttus sitä tieturiksi?
Inga-Britt Uusitalo:Miks ei mutta miksis sen häätyy muuttaa? Muutokset oon ankarat ja huonot saaja ihmiset käyttämhään. Hyvä ja nerokas sana muuten.
lyssnare:no, kunkas sen kirjottaa meänkielessä sitten se dator
Inga-Britt Uusitalo:Met kirjottasimma Daattori Annelin kansa.
lyssnare:Mie tykkään soon mahtava sana se kläppi. Uskon ette soon vanheemat ihmiset jokka moittivat sitä, koska näile meänkieli ylheensä on matalanarvonen kieli
Inga-Britt Uusitalo:Mukavat ajatukset. Met uskoma ette meänkielessä oon niinku ruottinkielessäki barn ja ungar lapset ja kläpit. Suomenkielessä taitaa olla lapset ja kakarat.
happiskille:Tet että kerihneet ohjelmassa puhua molli-sanasta mithään vaikka luvathiin. Selittäkkää
Inga-Britt Uusitalo:Molli oon duurin vastakohta musikissa. Möykky eli kokkare-klimp. Kaloitten kuivatusastia. Kaukalo. Peräpohjolassa saattaa kansa olla pärekori. Mutta sie se taisit olla se joka sanoit ette sinua pölätethiin ette molli tullee. Meitähään muuten pölätethiin kaikila jopa Jumalasta näkhiin ja Ellonpekasta Molhiin.
happiskille:Varifrån kommer jul- joulu? Är det samma ursprung?
Inga-Britt Uusitalo:Ja det är samma ursprung. Jul är ett nordiskt ord som på isländska heter jol, svenskan måste ha haft en liknande form som sedan lånats in i finskan och blev joulu.
teurajärvestä:Onkos anastaa meänkieltä?
Inga-Britt Uusitalo:Joo jossaki paikoin sitä tunnethaan ja käytethään mutta tutumpi oon varastaa.
teurajärvestä:Tornedalsfinskan är ett talat språk och de flesta är analfabeter när det gäller att skriva och läsa? Varför görs ingenting för att ändra på detta?
Inga-Britt Uusitalo:Det görs hela tiden något men alla har ett eget ansvar, vad gör du? Senaste exemplet är ju Nylunds bok som används i undervisningen.
happiskille:Miksei Taattori. Eihän meänkielessä ole d;tä.
Inga-Britt Uusitalo:Oon ainaki meänkielessä D.Diploomi, disketti,dietti, demooni ja demokratia oon D-sanoja
Vetgirig:Var kan man studera till modersmålslärare i mäenkieli och hur mycket måste man kunna mäenkieli för att få studieplats?
Inga-Britt Uusitalo:Fråga på universitetet i Luleå och Umeå. Stockholm har det också.
teurajärvestä:Miksis Tornionlaaksossa puhuthaan köhnästä (päässsä) ja miksi soon hilsi suomessa.
Inga-Britt Uusitalo:Uskottavasti köhnä oon se vanheempi sana
Olli:Miksis suomessa on joulupukki, julbock, ko se meilä on jultomte. Onkos se koskhaan ollu juuri pukinmuotonen olento?
Inga-Britt Uusitalo:Oon ennen aikhaan sitä vaatithiin ittensä pukiksi
teurajärvestä:Att alfabetisera ett helt folk ör inte en privat fråga. Det krävs mycket mer än så. Det är givetvis bra med ordböcker och läseböcker som ger en förutsättning att alfabetisera. Men det krävs en samhällsinsats och uppmuntrar på olika sätt, oxå ekonomiskt, att det händer. Samerna får t ex utbildningsbidrag, varför inte sånt?
Inga-Britt Uusitalo:Kloka åsikter. Jag kan tyvärr inte svara på varför samerna får bidrag och inte vi men vi får de politiker vi röstar på och de i sin tur skall ju arbeta för oss.
teurajärvestä:Mie olen ymmärtänny ette kläpit ei lue meänkieltä koulussa vaikka olis maholisuus. Onkos siihen selitystä?
Inga-Britt Uusitalo:Mie en tiä miksi kläpit ei lue meänkieltä. Mutta uskosin ette se johtuu siittä ette net ei tykkää ette se oon tarpheelinen kieli, ette sillä ei pärjää, ette vain englantin kieli oon käypäkieli, ja kaikki kielioppi oon menossa alle, eikä tehhä kylliksi koulun puolesta ette saaja käynthiin opetusta. Niitä oon monta eri vaihtoehtoa.
teurajärvestä:Men vad betyder ordet ursprungligen?
Inga-Britt Uusitalo:Glupsk
luulajan vanhap:Ko sanothaan ette pittää ottaa pari ryyppöä ette se rohkasis luontoa mutta luontohän on natur?
Inga-Britt Uusitalo:Sillä oon monta tarkotusta. Ihminen oon osa luonosta.Mutta tässä se taitaa tarkottaa luonne sannaa joka tarkottaa karaktär
lyssnare:Mutta saattaahän sitä kirjottaa Taattori, tiskysuuni, tisketti...
Inga-Britt Uusitalo:Miks ei. Eihään meilä ole vielä oikein päätetty kunka meänkieltä kirjotethaan. Mutta meilä oon nimetki jokka alkavat D-kirjaimella
lyssnare:Mutta jos kläpit sais paremin lukheen suomensuomea? Jos net tykkäävä ette se olis käypä kieli
Inga-Britt Uusitalo:Useasti net jollko oon vanheemat suomesta haluavat lukea suomenkieltä mutta meänkieliset ei halua sitäkhään.Ei suomenkielelä pärjää lapsitten mukhaan paljon paremin ko ruottinkieleläkhään.
stiiki:Mulle suomalainen mies kerran sano (ko olin ostanu uuen piilin) ette sullapa on pramea auto? Mitä se tarkotti?
Inga-Britt Uusitalo:Varmasti komea. Praamaili saattaa olla ette kehua. Ja jos oon uusi komea biili niin kylläpä sitä tekkee haluki kehua.
stiiki:Sie kirjotat piili ja mie biili kuka on oikeassa ja kuka väärässä vain olemako oikeassa molemat
Inga-Britt Uusitalo:Met olema molemat oikeassa. Mie olen ottanu sen loppupäästä sanasta automobil. Ja mie en haluaa ette sitä sekotethaan sitä sanan kansa ”Piil” joka oon se joka ammuthaan piilipyssylä/jousipyssylä.
Olli:Sana hälppä tullee varmasti ruottin sanasta hjälpa. Meänkielessä se on verbin muossa hälppiä, glufsa i sig något. Onkos tässä tapahtunnu väärinkäsitys sanasta?
Inga-Britt Uusitalo:Tämän mie häyn ottaa selvile ja vastata jälkhiin. Käypiikos hyvin. Nyt mie häyn heittää vastaamasta.
Inga-Britt Uusi:Anastaa betyder olovligen tillägna sig och används ofta i juridiken. Ett gammalt ord som också finns i övriga finskugriska språk.
Moderator:Nu stänger vi chatten för ikväll. Men du får gärna fortsätta med frågor och synpunkter till Tornedalen@sr.se
Moderator:Koska Inga-Britt ja Anneli jouvuit jo lähtemhään, niin annama kysymyksen niile seuraavassa ohjelmassa joka tullee 14/1.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".