Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli.

Rotubiologiaa

Julkaistu fredag 6 mars 2009 kl 17.31
1 av 7
2 av 7
Rotubiologi Gustaf Retzius tutki innokkasti pohjoisen ihmisiä.
3 av 7
Rotutaulu v.1930. Foto: Upsalan yliopiston kirjasto.
4 av 7
Rotubiologia oli yleisesti hyväksyttyä myös lehdistössä.
5 av 7
Rotubiologi Burger-Villingen mittaa plastometerillä kalloa.
6 av 7
Helge ja Betty Mikko eivät ole unohtaneet kallonmittajien käyntiä.
7 av 7
Rotubiologiset kuvat Meän maan koululaisista ovat yhä tallella arkistoissa.

Vielä on ihmisiä jokka muistavat aikaa ko rotubiologia ja rotupuhtaus olit tärkeitä puhheen-aiheita Ruottissa ja mailmala.

Ja pääkallonmittauksia tehthiin, joittenko avula uskothiin ette saahan selvile mihinkä rothuun itte kuki kuuluu.

Pitkäkallositten toimelihaitten germaanitten sakhiin vain niitä matalamphaan sakhiin, saamelaisten ja suomalaisten lyhytkallossiin.

Rotubiologiaa -sarjan on toimittanut Bertil Isaksson.


Helge Mikko assuu nykhään Pajalassa mutta muistaa ko oli pikku poika silloon ko kallonmittaajat tulit Parkalombolon kouhluun klaavoittensa kansa.

Helge Mikole tehthiin pääkallonmittaus. Ja niitä on tehty meän kylissä paljon - olletikki Kirunan ja Jällivaaran kylissä.

Mihinkä registerhiin tämän kallon indeksi tuli, sitä ei tiä Helge, enkä ole miekhään pystyny saahmaan selvile.
Sitä en kuitekhaan löyvä Uppsalan yniversiteetin piplioteekin Carolina Redivivan kellarista, missä hyllyilä makkaava pärmät ja registerit ja kuvat alastomista lapsista niistä monesta tuhanesta mittauksesta mitä valtion oma rasbiolooginen, rotubiolooginen instityytti teki Ruottissa ja olletikki täälä meän kylissä.

Silloon ko Helgen pääkallon mitathiin niin tämä instityytti oli saanu muut innot ja sen entinen sheeffi, nasistihenkinen Herman Lundborg, oli pansuunila.

Ruottin valtiolla on ollu oma rotubiolooginen instityytti

Se panthiin selvithään kunka Ruottalaiset pysty pithään puhtaana viehraista. Instityytti mittasi pääkalloja ja kuvasi alastomia lapsia. Meän pohjosesta olthiin peräti innostunheita.

Maria Niia-Blind on yli 90 vuotta pirteä vaimo joka nyhyhään assuu Kirunan Rensjönin kylässä. 30-luvun alussa hän oli Jällivaaran Killimän nomaatikoulussa ko rotubioloogit tulit kuvvaahmaan ja syynäähmään heitä.  Mittaukset ja kuvvaamiset teki ette Maria Niiala meni luotto kouhluun.
Bertil Isaksson lähti näythään kuvia Mariale siittä ajasta.


Pakkosteriliseerinkhi jatku pitkään

30-LUKU oli kova aika Euroopassa ko despoottiset johtajat ja ankarat ideologiit niitten käsissä tapot ihmisiä ko kärpäsiä. Ruottissa piethiin ette tämän maan germaanit olit vallottanheet mailman ja rotubioloogit sait läpi lain joka pakotti vaimoja steriliseerinkhiin.

Arthur Falk, joka on Vaskivuoresta lähtösin, muistaa mitä hän vaimo kerto siittä ajasta.


Tiot tulevat väähriin kässiin?

Valtion tahosta tutkithiin Ruottissa rotubiologiaa viimi vuosisaan ensimäisenä puolela. Vetenskapin avula haluthiin ruottalaiset pittää puhtaana viehraista elementistä.

Mitä tästä on oppimista? Mitä tutkijat tässä ajassa jokka tutkivat geeniä? Mitä niile tutkituile ihmisille siihen aikhaan jokka elit pölössä ette tiot tulevat väähriin kässiin?

Helge Mikko, Pajalassa, pittää ette Bertili joka on tehny tämän rotu- sarjan on ollu hullu, ko on antanu tutkia omia geeniä:


Sarjan on toimittanut Bertil Isaksson
bertil.isaksson@sr.se


 

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".