Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli.

Kielichatti 19. maaliskuuta

Julkaistu torsdag 19 mars 2009 kl 13.22

Anneli Mäkinen ja Inga-Britt Uusitalo vastaavat kuuntelioitten hunteehrikhiin.
Keskustelua johtaa Stig Karlström.
Tässä kysymykset ja vastaukset!
Lopussa kiitos seisoo!

stina: luin lehestä SPRÅK ette suomen kielessä nykhään sanothaan ette ”sielä oli yks koira”, ko mieki opin sitä niin piti sanoa ”oli koira” suomen kieli on artikkelinkirjottajan Voijonmaan mukhaan saamassa vaikutteita indoeurooppalaisista kielistä ja kielenhuoltajat ei sitä pysty estämhään - sitä mitä kuttuthaan swetisismiksi, mitä tet tästä, ja mikä on oikein ja väärin meänkielessä, vain onko kaikki oikein, ette tämmösestä välittää on tyhjänpäivästä
Inga-Britt Uusitalo: Met vastaama Annelin kansa kaikhiin kysymykshiin yheessä. Tässä tästä tämmönen vastaus. Kaikki kielet ottavat vasthaan vaikutheita muista kielistä ja antavat muile kielile samala laila vaikutheita. Meänkielessä sanothaan ette sielä oli yks koira mutta oon siinäki alettu othaan pois se sana yks jos ei ole enämpää ko justhiin se yks koira, eikä muita.Tämä oon selvästi suomenkielessä artikkelikielten vaikutusta.
Tero: Mistä tulle sana ”häätyä”? esim. ”häätyy käyä kaupassa” eli täytyy käydä kaupassa.
Inga-Britt Uusitalo: Häätyä oon semmonen vanhaan vanhaa sana jostako met emmä oikein tiä mistä se tullee. Meänkielessä sanothaan ette häätyy ko suomenkielessä sanothaan ette täytyy. I-B/A
STENI ERKHEIKIS: Toinen kysymys Pejeritappi /kellossa/
Inga-Britt Uusitalo: Peijeritappi saattaa olla Beijermerkkisestä kellosta se tappi jollako liikutethaan viisaria. I-B/A
vyönistäpäin: Kaltio ja lähe, mikä on ero
Inga-Britt Uusitalo: Kaltio tullee luultavasti saamenkielestä ja oon se vanhaa sana joka oon säilyny Ruottinpuolela meänkielessä mutta oon katoamassa Suomenpuolela. Lähde oon sama asia mutta synonyymisana. Sitä käytethään enämpi Suomessa. I-B/A
luulajasta: onkos se klasisilmät vain silmäklasit
Inga-Britt Uusitalo: Kumpiki. Glasögon oon klasisilmät jos sanan kääntää ninku soon. Mutta se tarkottaa silmiklasia yhtheen laihiin. I-B/A
Margit: Mistä se sanonta ”Jalkakläppi” satais tulla? Muistan ko yksi koulukaveri jolla oli aika vilkas fantasii, sano että se hän on kläppi joka synty jalasta. Kyllä mie vähän eppäilin tietenki.
Inga-Britt Uusitalo: Se oon haukkumanimi- hullun kolo sanonta jostako emmä tiä ko arvata. Ja soon ette se ”tehthiin” hopun kansa ja sitten tekiällä tuli hoppu pois- ”se sai jalat alheen” sanothaan Suomessa- eikä ottanu vastuuta teoistansa.
STENI ERKHEIKIS: Selvittäkkää Sangen varhain
Inga-Britt Uusitalo: Sangen oon semmonen vahvistussana jollako ei ittesthään ole niin paljon tarkotusta. Soon semmonen vanhaa yhtheinen sana. Vertaa sanhoin kovin, hyvin, erittäin, hullun paljon ja niin pois päin. Ko sanothaan Sangen varhain niin se merkittee hullun/ villin varhain. I-B/A
virpi: puhuitte saamenkielisistä lainoista suomen ja meänkielessä hyvin kiinostavaa sana PÄIVÄ tarkoituksessa AURINKO sehän tarkoittaa saamen kielessä juuri aurinkoa ja suomen kielessä on sanontoja missä käytetään siinä tarkoituksessa Päivä panee jne kuka on lainanut mistä?
Inga-Britt Uusitalo: Sepä oonki hyvä kysyminen. Soon ko kysyä mikä tuli ensinä kana vain muna. Ja met uskoma ette kielentutkioila oon paljon hunteeramista sen kansa. Päivä pannee oon kuitenki mukava sanonta. Nythään se keväaurinko alkaa loistamhaan kirkhaasti ja päivä pannee. I-B/A
stina: samassa SPRÅK-lehen artikkelissä luin ette ameriikkalaiset meinaavat ette mennee tuplasti aikaa englanninkieliselle oppia suomea ko ruottia onkhaan se tosi ja mikä sen tekkee
Inga-Britt Uusitalo: Ihmisitten lahjakhuuksista ja motivaatiosta johtuu enämpi ko uskoma. Mutta soon selvä ette suomenkieli/meänkieli oon niin erilaiset rakentheelthaan ko englantinkieli ja ruottinkieli ja muut indoeurooppalaiset kielet ette saattaa olla tosiki. Mutta met häymä muistaa ette pikkukläpit oppivat mitä vain. I-B/A
kaunisvaarasta: våldta sanothaan ruottiksi kunka sen kääntäs meänkielele minusta raiskata on huono sana olen kulu kyllälä ”pittää väkisin” onks se huvä
Inga-Britt Uusitalo: Joo noon kummakki hyvät sanat ilkeälle teole. Suomessa sanothaan raiskata. I-B/A
vyöniläinen: Mulle kaltio on ”stor källa! ja lähe on ”springbrunn” betydligt mindre källa till format
Inga-Britt Uusitalo: Joo sulle net saattavat tuntua siltä mutta kyllä net merkittevät sammaa. Se oon niin paljon siittä kiini mitä oon itte kokenu. Suomenkielessä sanothaan suihkulähde ko meinathaan springbrunn. I-B/A
Ingemar i Kirun: Mikäs särkyy ja mikäs menne rikki?
Inga-Britt Uusitalo: Kummakki oon sammaa går sönder. Mutta särkyä oon kansa ko puhhuu tuntheista ja muista abstraktista asiosta. I-B/A
vyöniläinen: nyhetskälla kunkas soon meänkielessä ja suomenkielessä
Inga-Britt Uusitalo: Nyhetskälla oon uutislähde suomeksi. Saattaskhaan sitä sanoa uutiskaltioksi elikkä uutispaikaksi? I-B/A
Moderator: mies soittaa ja kyssyy sujo - olla kuittis onkos tuttua ja missä
Ted Wirén.: Päivä.Se on Ted Wirén täältä Pajalasta. Mie haluan mainita yksi sana josta olen kysynyt Inga Britiltä. En päässyt telefoonin kautta perille Se on kyse merisanoista. Isotyvenemeri? Suomessa olis vastaava Valtatynemeri Oikase sie eli Anneli minun tavu tyne tyyne Oleks sie kerrinyt tutkia tätä sanaa? Terveisin Ted Wirén Nauris aholta
Inga-Britt Uusitalo: Net oon synonyymisanoja ja tarkottavat sammaa.Tyven-sanna ei käytetä suomenkielessä niin paljon ennää mutta meänkielessä sielä se oon aivan tuttu sana. Se meren nimi Iso valtameri elikkä Tyyni valtameri oon meren nimi Suomessa.Eikos sitä mene sanoa samhaanlaihiin suomenkielessä ja meänkielessä? I-B/A
kaunisvaarasta: Varför heter porslinsöga kruusisilmä på meängieli?
Inga-Britt Uusitalo: Porslin heter kruusi därav namnet kruusisilmä. I-B
Moderator: mies kerto vitsin ette oli mies joka kerto toisele ette hän on nainut sen vaimon, tekkeekös se mithään - sujot, toinen vastasi
kaunisvaarasta:  
Inga-Britt Uusitalo: Kiitos kaikile hyvistä kysymyksistä. Voi veikkosen henki kunka mukavia. Terhveisiä kaikile ja hyvvää illan jatkoa. I-B/A
Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".