Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Rajatonta ja ihmisläheistä raatiota meänkielelä. / Gränslös och vardagsnära radio på meänkieli.

Meänmaan ihmisiä maailmalla

Julkaistu måndag 20 juli 2009 kl 10.36
1 av 4
2 av 4
3 av 4
4 av 4

MEÄN MAAN IHMISIÄ MAAILMALLA

Sisuradion kesässä tapaat meänkielisiä eri puolilta Ruotsia. Elämä on kuljettanut heidän kotikonnuilta satojen ja tuhansien kilometrien päähän,  mutta mielenmaisemassa pohjoinen on yhä tärkeä.

Kuuntele heidän tarinansa!

  • torstaiaamuisin kello 6.10 Huomenta Ruotsi -ohjelmassa
  • kotisivulta lähetyksen jälkeen silloin kun sinulle sopii



PAULA NIEMELÄ JA PAAVO KANTOJÄRVI
Öölannista ja Halmstadista kesäksi Lappiin

Kesälomallaan moni kaipaa lapsuutensa juuria ja viettää mielellään lomansa entisellä kotiseudullaan. Paula Niemelä suuntaa joka kesä matkansa kotisaareltaan Öölannista Levin tuntureille ja  Halmstadissa asuva Paavo Kantojärvi vietti äskettäin 70 vuotispäivänsä Kebnekaisessa ja kotimaisemissa. Kesälappilaisia jututti Pekka Ranta Jönköpingistä.


EVA ANDERSSON
Korpilompolosta Boråsiin

Lapsuuden kieli säilyy, vaikka asuisi yli 50 vuotta ympäristössä missä sitä ei puhuta. Korpilompolossa lapsuutensa viettänyt Eva Andersson on tästä hyvä esimerkki.
Eva on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja, joka asuu nykyisin Boråsissa. Hän on omien tietojensa mukaan asuinalueensa ainoa meänkielinen, mutta hän pitää yhä tiukasti kielestään kiinni.

Aineellisia muistoja Korpilompolon ajoilta ei Eva Anderssonin kodista juuri enää löydy. Poikkeuksena on eteisen seinällä roikkuva lehmätaulu.
Toimittaja Raili Turunen.



EILA JA PAAVO NIVA
Pellosta ja Kolarista Halstahammariin 

 Mutkat, sillat, nopeusrajoitukset ja lukuisat miilit Västmanlandin Hallstahammarin ja Ruotsin Pellon välillä ovat tulleet hirveän tutuiksi Eila ja Paavo Nivalle. Kolarilainen Eila ja Pellon Konttajärveltä oleva trubaduuri ja laulaja, Paavo ovat säilyttäneet voimakkaan rakkautensa Tornionlaaksoon.

Oili Tuomenoja sai kuulla että kaikki alkoi siitä kun Eila oli kauppa-apulaisena Sieppijärvellä.


GUNNAR LASSINANTTI
Pellosta Tukholmaan

Eri puolilla maata asuva Lassianttien suku suuntaa 18.7. suvun kotikylään Pelloon ja lauantaina Lassiantit kokoontuvat sukujuhlaan.

Pienviljelijän pojasta Norrbottenin maanherraksi noussut Ragnar Lassinantti on yhä edelleen sukua yhdistävä nimi. Ragnar Lassinantti oli koko Tornionlaakson yhteisen kulttuurin sekä kielen puolustaja ja rajabyrokratian kova vastustaja.

Ragnarin poika, Gunnar Lassinantti asuu ja työskentelee Tukholmassa, ja hänet on pyydetty juhlapuhujaksi tämän kesän tapaamisiin.
Gunnar Lassinanttia haastattelee Ramin Farzin.


BJÖRN YLIPÄÄ
Pajalasta Skånen Löddeköpingiin


Skånen Löddeköpingessä asuva Björn Ylipää on parhaillaan seitsemän viikon kesälomalla opettajantyöstään Kristianstadin korkeakoulussa. Muutoinkin hän on ollut viime aikoina tavallista enemmän kotona - hän kun on puolipäiväisesti isyyslomalla.

Björn opettaa korkeakoulussa ravinto- ja ruokailuoppia ja on pitänyt aiemmin omaa ravintolaakin synnyinseudullaan Pajalassa, joten ruoka-asioiden luulisi olevan hänelle tärkeitä myös lastenhoidossa ja kasvatuksessa.

Toimittajamme Sari-Anna Söderman kävi katsomassa, miten Ylipään lapsiperheessä vietetään kesäpäivää silloin kun äiti on töissä.  Hän tapasi Björn, Alicen,  Albin ja Ruth Ylipään, sekä heidän naapurinsa Oscarin.


ASKO UNTOLA
Haaparannalta

Haaparantalainen Asko Unhola on esimerkki miehestä, joka on innostunut runoista ja lausumisesta.

Asko on mukana Tornion puolella toimivassa runopiirissä ainoana miehenä kymmenen naisen joukossa. Runopiiriläiset esittävät laulettua lyriikkää ja lausujat tulkitsevat tuttua iskelmärunoutta.

Anne Angeria haastattelee.



CURT RAUTIO
Kukkolasta Kööpenhaminan kautta Malmöön


Malmöläistaiteilija Curt Rautiolle lapsuusmaiseman Tornionjoki on aina ollut suuri inspiraation lähde, mutta myos sielun ilmapuntari. -Sekä lohtu että harmonian lähde. Joki sekä erottaa että yhdistää, ihan niin kuin meänkieli. Rautio muutti Kukkolasta jo nuorena poikana mutta tuntee edelleen olevansa kotona lähellä kahden maan raja-aluetta. Siksi hän on vuosikymmeniä asunut sekä Malmössä että Kööpenhaminassa, mikä on myös vaikuttanut hänen taideteoksiinsa.

Menneillään olevassa suuressa retrospektiivinäyttelyssä Haaparannan näyttelyhallissa näytteillä olevat työt herättävät Curt Rautiossa monia muistoja ja ajatuksia. Torniojoenlaakson kesämaisema on yksinkertaisesti huumaava, hän sanoo.

Näyttely jatkuu elokuun 15. päivään asti. Toimittaja oli Eeva-Leena Pakarinen.






LAGE YLIPÄÄ
Yhdistystoiminta on monen henkireikä


Skånen norrbottenilaisten klubi on enimmäkseen ruotsinkielinen yhdistys, mutta meänkieltäkin siellä kuulee. Ajoittain tornionlaaksolaisilla on ollut jopa enemmistö tässä yli 40 vanhassa klubissa.

Pajalassa syntynyt Lage Ylipää on ollut pitkään mukana Skånen norrbottenilaisissa ja hän täyttää myös seuran pääsyvaatimukset..

Skånen norrbottenilaisten klubissa mukana olevan barsebäckiläisen Lage Ylipään oli tavannut Sari-Anna Söderman.


Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".