Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion arki-iltojen aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme...
Keskiviikko 2.11.2011

Sekaryhmässä suomi jää heikoille

Julkaistu torsdag 27 oktober 2011 kl 10.35
Mirka ja Mio Stoor. Kuva: Raili Turunen/Sveriges Radio Sisuradio

Osassa suomen kielen hallintoaluekunnista on perustettu kaksikielisiä esikouluryhmiä -sen myötä kun vanhemmat saivat oikeuden osittain tai kokonaan suomenkieliseen esikoulutoimintaan lapsilleen. Tämä on kuitenkin malli, joka ei anna lapsille tarpeeksi tukea suomen kielessä. Näin sanovat kaksikielisyytutkimuksen professori Kenneth Hyltenstam ja Boråsin kaksikielisen esikouluryhmän vanhemmat.

Borås sai kesäkuussa Kouluasioiden valvontavirastolta, Skolinspektionenilta, moitteita siitä, ettei se tarjonnut suomenkielistä esikoulutoimintaa - vaikka ruotsinsuomalaisilla lapsilla on siihen oikeus ja vaikka kunnan kartoitus osoitti, että lähes 80 lapsen vanhemmat olivat tälläisestä toiminnasta kiinnostuneita.

Lopuksi suomenkielinen toiminta alkoi elokuussa, mutta ei omana suomenkielisenä osastona vaan sekaryhmänä.

Ryhmässä temmeltää nyt  seitsemän suomenkielistä lasta  17 ruotsinkielisen joukossa. Näitä lapsia ohjaa yksi kokopäiväinen suomenkielinen esikoulunopettaja ja toinen suomenkielinen opettaja työskentelee 30 prosenttisesti. Kolme osaston opettajista on  ainoastaan ruotsinkielisiä.

Vanhemmat tyymättömiä

- Mielestäni tämä ei toimi ollenkaan, koska vain yksi henkilökunnasta puhuu suomea ja myös suurin osa lapsista, joten siellä puhutaan hyvin paljon ruotsia myös minun lapselleni. Hän ei siis saa tarpeeksi harjoitella suomen kieltään!

Myös professori tuomitsee mallin

Myös kaksikielisyystutkimuksen professori Kenneth Hyltenstam Tukholman yliopistosta tuomitsee mallin:

- Vähemmistökielen, eli tässä tapauksessa suomen, edistäminen on lähes mahdotonta ryhmässä, jossa enemmistö henkilökunnasta ja lapsista puhuu ainoastaan enemmistökieltä, eli ruotsia. Tämä johtuu siitä, että ryhmissä on dynamiikka, josta hyötyy enemmistökieli, Hyltenstam selventää.

Kommunikaatio tapahtuu siis kaksikielisissä ryhmissä useammin enemmistökielellä. Kaksikielisiksi Ruotsin yhteiskunnassa kehittyvät lapset tarvitsisivat kuitenkin esikoulutoimintaa vähemmistökielellä, Hyltenstam kuvailee.

"Kunnan päättäjät kurssille"

Boråsissa suomenkielistä toimintaa haluavat vanhemmat ovat alusta asti toivoneet juuri omaa suomenkeilistä ryhmää, mutta eivät koe, että he ovat saaneet ymmärrystä vaatimukselleen kunnan päättäjiltä. Professori Kenneth Hyltenstam passittaisi vähemmistökielistä toimintaa suunnittelevat kurssille.

Ensimmäisenä yksinkertaisena ohjenuorana Hyltenstam antaisi heille seuraavan säännön:

- Ryhmässä pitää kerta kaikkiaan olla enemmän suomea puhuvia lapsia ja aikuisia kuin ainoastaan ruotsia puhuvia.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että ruotsinsuomalaisille lapsille on paras tarjota esikoulutoiminta omassa, suomenkielisessä ryhmässä, Hyltenstam toteaa.

- Se oli varmasti mitä alunperin ajateltiinkin kun lakiin kirjattiin hallintoaluekuntien asukkaille oikeus vähemmistökieliseen esikouluun, hän tokaisee.

Jos lasten vähemmistökielten kehittäminen otettaan tosissaan, on esikoulutoiminat annettava vähemmistökielisissä ryhmissä, professori Kenneth Hyltenstam kiteyttää.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".