Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Arvet-näyttely

Ruotsinsuomalaisuuden muuttuneet kasvot

Publicerat tisdag 8 november 2011 kl 15.24
1 av 8
Arvet-näyttelyn tunnuskuva esillä Västeråsissa
2 av 8
Näyttelyjuliste Arvet Västeråsissa
3 av 8
Mestarikokki Tommy Myllymäki Arvet-näyttelyssä
4 av 8
Tommy Myllymäki kertoo lapsuutensa ruoanlaitosta
5 av 8
Opperatähti Susanna Levonen Arvet näyttelyssä
6 av 8
Opettaja Katri Vähäverkkomäki ja toimittaja Mikko Viitala
7 av 8
Perheleiriltä
8 av 8
Arvet: Kolina van den Berg ja Niklas Mulari.

Kuvaa ruotsinsuomalaisista halutaan täsmentää uudessa näyttelyssä, joka lähtee kiertämään Ruotsia. Arvet-niminen näyttely on avattu Västeråsin kirjastossa. Se kuvaa toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia.

Näyttelystä näkyy selvästi, ettei ruotsinsuomalainen yhteisö enää ole ainoastaan työläisväkeä vaan heitä löytyy kaikilta elämän aloilta.

Merja Laitinen oli paikanpäällä näyttelyn avajaisissa Västeråsin kirjastossa ja tapasi Ruotsinsuomalaisten arkiston johtajan Erkki Vuonokarin sekä Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton projektivastaavan Mazyar Farzinin, joilla molemmilla on osuutensa näyttelyssä.

Juhlalliset avajaiset

Näyttelyn avasi Västeråsin kaupungin hallintoaluetiedottaja Arto Pajuvirta. Västeråsin kaupunki onkin ollut mukana rahoittamassa näyttelyä, niin myös Suomen tukholman suurlähetystö. Suomen valtion tervehdyksen näyttelyn avajaisiin toi suurlähetystön kulttuuri- ja lehdistöneuvos Cita Högnabba. Paikalla olivat myös näyttelyn moottorin, Ruotsinsuomalaisten arkiston, puheenjohtaja Erkki Vuonokari ja varapuheenjohtaja Suvi Virkamäki. Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton projektivastaava Mazyar Farzin kertoi että liiton niinsanottu elvytyshanke nivoutuu tähän näyttelyyn.  Musiikkiviihteestä avajaisissa vastasivat, Keski-Ruotsin Sisuradiosta tutut, västeråsilaiset nuoret, Topi Kulmala ja Kim Vuohtoniemi.

Kattava näyttelyesite

Arvet-näyttelystä on tehty kaksikielinen esite, joka sisältää kuvia ja haastatteluja. Esitteen tekijöitä ovat Paula Tapiola, Hanna Kangassalo ja Kai Kangassalo. Näyttelyesitteestä katsoja saa enemmän tietoa näyttelyssä esintyvistä henkilöistä kuin mitä itse näyttelyn kuvatelineisiin mahtuu.

Näyttely esittelee ruotsinsuomalaisia julkkiksia

Vaellusnäyttely lähtee Västeråsista liikkeelle muuallekin Ruotsiin. Se esittelee muunmuassa monia tunnettuja ruotsinsuomalaisia kuten näyttelijä Tanja Lorentzon, kuvataiteilija Niklas Mulari, oopperatähti Susanna Levonen sekä muusikko Tom Piha alias Max Peezay. Mukana ovat myös näyttelijä Kolina van den Berg Riddarhyttanista ja mestarikokki Tommy Myllymäki, jonka juuret versovat Katrineholmista.

Opettajana Västeråsissa varhaisina Ruotsin vuosinaan ollut Ruotsinsuomalaisten arkiston johtaja Erkki Vuonokari, kertoo, että näyttelyn tavoitteena on löytää toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia. 

- Kyllä, ja näyttelyn odotetaan myös kasvavan matkan varrella. Ainakin Göteborgiin se on jo tilattu Västeråsin jälkeen, Erkki Vuonokari tietää.

Arvet on sanaleikki

Näyttelyssä on yhteensä 14 kuvatelinettä, joissa on kuvaa ja tekstiä ruotsinsuomalaisista henkilöistä. Näyttelyn kekseliäs nimi on Arvet, siihen sisältyy taiteilija Markku Huovilan kehittämä sanaleikki. Arvet ovat arpia, mutta ruotsiksi myös perintö. Arvet näkyvät myös taiteilija Markku Huovilan näyttelyyn luomassa tunnuskuvassa.

Puutteita suomen kielessä ei pidä häpeillä

Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton projektivastaava Mazyar Farzin vastaa niinsanotusta elvytyshankkeesta liitossaan ja sanoo seuraavansa näyttelyä mielenkiinnolla. Elvytyshankkeen on myös tarkoitus tavoittaa toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaisia, joiden suomenkieli on kenties melko vähäistä.

- Kyllä suomen kielen varmasti voi säilyttää Ruotsissa, jotkut eivät ehkä halua sitä yli-opisto tai korkeakoulu tasolla osatakaan, heille riittää, että osa arkikieltä ja hyvä niin.  Ei pidä tiukasti vaatia oikeakielisyyttä kaikilta, sehän voi pelottaa nuoret kokonaan pois suomen kielen käyttämisestä, Mazyar Farzin sanoo.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".