Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
SENIOREISTA JA SENIOREILLE

Normaaliin vanhenemiseen ei kuulu höperöityminen, sanoo geriatrian professori Jaakko valvanne

Publicerat torsdag 5 april 2012 kl 11.43
Geriatrian professori Jaakko Valvanne kertoo senioreista ja senioreille
(15 min)
Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne Kuva/Foto: Mauri Junes

Vaikka joka kolmas yli 85-vuotias kärsii muistisairauksista, silti dementoituminen ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, sanoo alan professori Jaakko Valvanne.

Uusimpien tutkimustulosten mukaan dementoituminen voi alkaa jo neljänkymmenen viiden vuoden iässä, jolloin normaaliin ikääntymiseen kuuluvat vaikeudet nimien ym. mieleen palauttamisessa voisivatkin olla osa alkavaa dementiaa.

Nuortua ei voi, mutta vanhenemista voi hidastaa, sanoo Tampereen yliopiston geriatrian professori Jaakko Valvanne. Jos pitää esimerkiksi lihaksista hyvää huolta, niin rapistuminen tapahtuu myöhemmin.

Valvanteen mielestä vanhanakin voi oppia paljon uutta, mutta oppiminen saattaa olla hitaampaa. Oppimisympäristön tulisi olla rauhallinen, koska iäkkäämpänä ei pysty keskittymään useampaan asiaan yhtä aikaa. Myös kivut, väsymys tai stressi voivat vaikeuttaa iäkkään oppimista.

Tärkeää olisi, että olisi mielekästä tekemistä iäkkääksi asti, mutta nykyajan stressinen työelämä nopeuttaa aivojen vanhenemista.

Höperöityminen ei kuulu normaaliin vanhenemiseen, Jaakko Valvanne painottaa. Normaalia sen sijaan on se, että asioiden mieleenpainaminen ja mieleenpalauttminen vsaikeutuvat iän myötä. Muistivaikeuksia on joka kolmannella 85-vuotiaista.

Ikääntyessä aivoissa tapahtuu rapistumista, raja-alue normaalin ja sairaalloisen muistivaikeuden välillä on epäselvä. Muistisairaus voi alkaa jo 45-vuotiaana, ehkä nuorempanakin. Osa nyt viattomana pidetyistä muistioireista voikin olla muitisairautta. Muistisairauksiin pitäisi päästä vaikuttamaan varhain, lääkehoito pitäisi aloittaa jo 45-vuotiaana.

Muistisairauksia voi lykätä elintavoilla, liikunta on tässä keskeistä. Myös oikea ravitsemus ja sosiaalisuus auttavat. Muistin käyttö, esimerkiksi sudoku ja ristisanatehtävät ovat niin ikään tärkeitä.

Mutta on tutkimustuloksia, että henkilö joka on elänyt terveesti saa muistisairauden, se etenee hyvin nopeasti.

Yli 80-vuotias tervejärkinen henkilö voi heittää terveydelliseet dieetit roskakoppaan, Jaakko Valvanne sanoo. Tällöin tarvitaan paljon rasvaa ja proteiineja, jotta lihakset pysyvät kunnossa. ja lopuksi:
Tanssikaa! Iloitkaa ja Riemuitkaa!

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".