Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Johdanto

Raudan imussa - suomalaisia Västmanlannin ruukkiyhdyskunnissa

Publicerat måndag 3 september 2012 kl 08.00
Sukupolvet vaihtuu ja maailma muuttuu
(8:51 min)
Vanhan ruukin konttori Virsbossa. Foto:Merja Laitinen, Sveriges Radio Sisuradio

Mahtipontiset ruukinpatruunat hallitsivat aikoinaan kartanoistaan rautateollisuus-yhdyskuntia, joita löytyy tukuttain Keski-Ruotsista. Ruukkiyhdyskuntien ilme on niistä ajoista muuttunut ja niiden asukkaiden arkikin on nyt erilaista.

Pelkästään Västmanlantiin rautateollisuus houkutteli kymmeniä tuhansia suomalaisia 1950, -60 ja -70-luvuilla. Näiden suomalaisten ja heidän jälkeläistensä elämä on muotounut omanlaisekseen.

Syksyn aikana muutamat Västmanlannin suomalaiset muistelevat Keski-Ruotsin Sisuradiossa mennyttä elämää ja kuvaavat nykyistä. Merja Laitinen on käynyt nauttimassa vieraanvaraisuudesta ja kerännyt kertomuksia. Kalevi Vartiaisen kanssa he käyvä Virsbon kylällä katselemassa mikä on muuttunut vuosien varrella. Mustosen perheen kotona Virsbossa puhutaan kielistä ja kulttuureista kolmen sukupolven voimin, Tarja Nokelainen ja Sanne Hansen muistelevat lapsuuttaan Fagerstassa ja kertovat omista lapsistaan ja Johan sekä Jorma Köpingistä kertovat omasta elämästään kotikaupungissaan.

Västmanlantilaisten tehdasyhdyskuntien asukkaat kertovat Keski-Ruotsin Sisuradiossa elämästään ennen ja nyt kerran viikossa, maanantaisin, syksyn aikana. 

P 4 Västmanland kertoo myös Västmanlannin suomalaisten tarinoita lähetyksissään ensi viikolla ja jutut löytyvät P4 Västmanlandin nettisivuilta kuunneltaviksi silloin kun sinulle parhaiten sopii

Raud on rautaa

Rauta on itseasiassa melkolailla tärkeä alkuaine monelle ruotsinsuomalaiselle koska sen turvin on moni perhe saanut ruokaa pöytään. Uskotaan, että suomen kielen sana rauta tulee muinaisruotsin sanasta raud, nykyruotsiksi röd, joka tarkoittaa alun perin järvimalmin punaista väriä. Nimenomaan rautamalmin varaan kasvoi Ruotsin vanha vauraus, raskaasta rautateollisuudesta asteittain enemmän ja ennemmän jalostetumpaan muotoon. Vuosisatoja sitten raudan ympärille nousseissa ruukkiyhdyskunnissa, Hallstahammarissa, Fagerstassa, Köpingissä ja Surahammarin kunnassa, johon Virsbon kyläkin kuuluu, on rautaa muokattu moneen malliin; sahanteriksi, junanpyöriksi, pulteiksi, työkaluiksi, autonosiksi ja teräslevyiksi sekä -putkiksi.

Kielet ja kulttuurit kukkivat Mustosen perheessä

Virsbolainen Onni Mustonen on tehnyt tuttavuutta raudan kanssa monella eri työpaikalla Västmanlannissa.

- Olin ASEA:lla Västeråsissa, sementtivalimossa olen ollut ja reissuhommissakin ennekuin aloitan Virsbon ruukilla työkalu-osastolla, Onni Mustonen muistaa.

Mustosen perheestä on tullut monikulttuurinen, isovanhempien Kaarinan ja Onnin miniä Tan on syntyisin Thaimaasta ja lapsenlapset Elisabet ja Mikael selviävät yhtä hyvin suomen kuin ruotsin ja thain kielelläkin kotikunnassaan Surahammarissa.

Sannen ja Tarjan vanhemmat tulivat Fagerstaan rautaa muokkaamaan

Fagerstassa raskaan rautateollisuuden kukoistuskausi päättyi 1980-luvun puolivälissä kun Jan Stenbeckin omistama Kinnevik-konserni lakkautti Fagersta Bruks osakeyhtiön, jonka rautatuotteita oli ollut esillä jopa Pariisin maailman näyttelyssä vuonna 1900. Monet suomalaiset ehtivät Fagerstan ruukilla kovametallituotteita ja vuoriporia valmistaa ennenkuin tehtaan tilalle tuli uusia yrittäjiä. Tarja Nokelaisen ja Sanne Hansenin vanhemmat päätyivät Fagerstan ruukille Ruotsiin tullessaan.

- Minun äitini tuli Ruotsiin kahden sukulaistytön kanssa, ensin he menivät Långshyttaniin ja Sandvikeniin, sieltä Boråsiin, jossa tapasivat tanskalaisen, norjalaisen ja ruotsalaisen miehen, joiden kanssa avioituivat. Ruotsalaismies oli Fagerstasta ja koko porukka muutti sitten Fagerstaan rautatehtaalle töihin, kertoo Sanne.

Raudan imussa syntyy uusia sukupolvia

Millä tavalla suomalaisjuuret näkyvät uusissa, rautaisissa, sukupolvissa Västmanlannin ruukkipaikkakunnilla.

Useimmat 1950- 60 ja 70-luvuilla Suomesta Västmanlantiin töihin tulleet ovat jo saaneet urakkansa valmiiksi, useimmille ovat koittaneet hyvin ansaitut eläkepäivät. Mutta mitä heille kuuluu nyt ja mitä heidän jälkikasvulleen, toteutuivatko unelmat, muotoutuiko elämä sellaiseksi kuin kuviteltiin? Mika Mustonen on työssä Virsbon uudella ruukilla ja harrastaa urheilua sekä kalastusta.

- Täällä on paljon metsää ja vettä, on hyvä harrastaa kalastusta ja urheilua. Unelmista en oikein tiedä, olen ruukilla töissä, minulla on mahtava vaimo ja kaksi lasta. Lisää lapsia vielä suunnitellaan, sellaista elämä on nyt, kertoilee Mika Mustonen.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".