Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Raudan imussa osa 1

Ruputtajalla ei enää matkata Suomeen

Publicerat måndag 10 september 2012 kl 08.00
Kalat uivat ruukin alakerrassa 1977
(11 min)
1 av 4
Virsbon vanhan ruukin rakennuksia uusiokäytetään mm taidehallina. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
2 av 4
Vartiaiset kaleidoskoopissa 2012. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
3 av 4
Vartiaiset, Kalevi, Irja ja Merja vuonna 1966. Foto: privat/yksityinen
4 av 4
Historian siivet havisevat vanhalla ruukilla. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio

- Ensimmäiset matkat Suomeen tehtiin semmoisella kaksitahtisella ruputtajalla kuusikymmenluvulla, nykyisin sinne matkaillaan harvemmin, talvella ei ollenkaan, kertoo virsbolainen Kalevi Vartiainen.

Monet muutkin asiat ovat nyt toisin, Virsbosta ovat väki ja palvelut kaikonneet.

Ensin Surahammariin sitten Norrköpingin lähelle ja sieltä Virsbon kylään muuttanut Vartiaisen pariskunta, Kalevi ja Irja, viettävät eläkepäiviä työelämän jälkeen.

Merja Laitinen kävi heidän luonaan, selattiin valokuva-albumia kahvikupin ääressä ja käytiin Virsbon vanhalla ruukilla katsomassa paikkoja, vuonna 1977 oli sellaiset tulvat, että kalat uivat ruukin alakerrassa.

P 4 Västmanland kertoo myös Västmanlannin suomalaisten tarinoita ja jutut löytyvät  P4 Västmanlandin nettisivuilta kuunneltaviksi silloin kun sinulle parhaiten sopii .

Surahammar - Norrköping - Virsbo

- Vuonna 1962 tultiin vaimon kanssa Surahammarin ruukille töihin, tytär oli silloin puolivuotias, kertoo Kalevi Vartiainen. 

Surahammarista Vartiaisen perhe muutti kahdeksitoista vuodeksi Åbyyn Norrköpingin lähelle kirvestehtaan töihin ja sieltä Virsbon ruukille vuonna 1977.

- Menin töihin ruukille Nordanön puolelle, jonne vanhan ruukin toiminta siirrettiin, muistaa Kalevi Vartiainen.

- Meidän perheessä kaikki isot asiat tapahtuivat vuonna 1962, mentiin naimisiin, tytär syntyi ja muutettiin Ruotsiin.

Västmanlannin suomalaisin kylä

Virsbon kylää sanotaan koko Västmanlannin maakunnan suomalaisimmaksi. Emäkunnassa, Surahammarissa, suurinpiirtein joka neljäs vastaantulija on suomalaista sukujuurta, Virsbossa vielä useammalla sanotaan olevan sukulaissuhteita Suomeen. Kylän suurimmat työnantajatkin ovat suomalaisyhtiöitä. Componenta, Ruukki ja Uponor työllistävät yhteensä noin 800 ihmistä. Asukkaita kylässä on vajaat parituhatta. Kiersimme autolla katsomassa mikä Virsbossa on muuttunut niiden kolmenkymmenenviiden vuoden aikana kun Vartiaiset ovat siellä asuneet.

- Ennen oli kaksi kauppaa Konsum ja Ica, nyt ei ole kuin yksi, sanoo Kalevi Vartiainen.

- Vanha tehdas on ollut kiinni jo parisenkymmentä vuotta, on siellä pientä teollisuustoimintaa ja taidehalli, Kalevi tietää.

- Kohta me kaikki 1960-luvulla Virsbon kylään tulleet suomalaiset olemme eläkkeellä, toteaa Kalevi Vartiainen, minä jäin jo viime vuosituhannella.

Tyttären perhe työllistää isovanhempia

Irja Vartiainen on juuri ollut Munktorpissa Köpingissä tyttären Merjan kotona koiranvahtina sinä aikana kun tytär perheineen on ollut ulkomaanmatkalla.

- Joo, meidän tytär asuu täällä Västmanlandissa, Munktorpissa, olin siellä koiranvahtina viikon verran, Irja kertoo.

- Kyllä Virsbo on sinä aikana muuttunut kun olemme täällä asuneet, palvelut ovat vähentyneet, pankki ja posti on suljettu ja monet ovat muuttaneet täältä pois, Irja summaa.

- Meillä on melkein pelkästään suomalaisia ystäviä ja tuttavia ja heistä liki puolet on muuttanut muille paikkakunnille Ruotsissa tai Suomeen, täydentää Kalevi.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".