Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion arki-iltojen aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme...
Raudan imussa osa 4

Johanille suomen kieli ei ole tärkeä, mutta jääkiekossa hän kannustaa Suomea

Publicerat måndag 1 oktober 2012 kl 08.00
Heja Finland!
(13 min)
1 av 3
Salmen perhe Köpingistä kaleidoskoopissa. Foto:Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
2 av 3
Johan, Khampiu ja Jorma Salmi kotisohvalla Köpingissä. Foto Merja Laitinen Sveriges Radio Sisuradio
3 av 3
Hökartorget Köping. Foto: Kennet Lindquist

- En osaa ainoatakaan sanaa suomeksi, en ainakaan sellaista, joka olisi sopivaa ääneen sanoa, hymähtää 21-vuotias Johan Salmi Köpingistä. Johanin isä, Jorma, on myös poikansa tavoin Ruotsissa syntynyt, mutta hänen vanhempansa muuttivat tänne Suomesta.

Tutkijat sanovat kielenvaihtoprosessin etenevän vinhaa vauhtia ruotsinsuomalaisten joukossa. Joskus kieli katoaa jo ensimmäisen Suomesta Ruotsiin muuttaneen sukupolven myötä, toisinaan muutamaa sukupolvea myöhemmin. Monille suomalaisjuurisille suomen kielen säilyttäminen ei ole juurikaan maailman tärkein asia. Merja Laitinen kävi Salmen perheen kotona Köpingissä.

Tämä on viimeinen osa juttusarjaa, jossa Västmanlannin vanhojen ruukkiyhteiskuntien suomalaisperäiset asukkaat kertovat itsestään ja elämänvaiheestaan. 

P4 Västmanlandin sivulta löydät Västmanlannin suomalaisten kertomuksia

Tylsä paikka nuorelle miehelle

Köping on nykyisin tunnettu TV nelosen sarjasta "På en annan plats i Köping" ja siitä, että se on toimittaja/kirjailija Filip Hammarin ja hänen tv-sarjassa esiintyvän sisarensa Lindan lapsuuden kaupunki.

Äitinsä Khampiun ja isänsä Jorman kanssa köpingissä asuva 21-vuotias Johan Salmi sanoo, ettei hän ajattele onko jännää asua Filip Hammarin lapsuuden kaupungissa. Hänen mielestään Köping ei yleisesti ottaen ole kovin jännittävä kaupunki.

- Täällä on tylsää, ei mitään tekemistä, ei täällä ole huvielämää ollenkaan, täytyy mennä Västeråsiin, Johan toteaa yksikantaan.

Satama ja teollisuutta

Köpingin satama Mälaren-järven läntisessä pohjukassa, on ollut merkittävä paikka rautatuotteiden kuljetusten kannalta jo vuosisatojen ajan. Kunnan suurimpaan taajamaan Kolsvaan perustettiin rautamalmin työstämistä varten vasarapaja jo 1600-luvulla, sieltä ja muista Västmanlandin ja Bergslagenin ruukkiyhdyskunnista on rauta liikkunut Ruotsin toiseksi suurimman järvisataman kautta Köpingistä Mälarille ja siitä edelleen Itämerelle.

Tavaraa kuljetetaan vielä näinäkin päivinä sataman kautta sillä Köping on ihan itsessään yhä mainittava teollisuuspaikkakunta. 1800-luvulla perustettiin Köpings mekaniska verkstad-paja, joka teki Volvolle vaihdelaatikoita. Myöhemmin Volvo osti pajan itselleen ja autonosien valmistus on vieläkin yksi suurimmista elinkeinoista Köpingissä, monikansallinen Yara valmistaa kemiallisia lannotteita ja Hästens-yritys sänkyjä. Rautaa muokataan myös Sandvikillä, poranteriksi kaivostoimintaan, Johan Salmen isä Jorma on tehnyt Sandvikillä työtä jo 38 vuotta. Rautaa jalommasta metallista - kullasta - on Köpingissä tehty koruja eri yrityksissä useiden vuosikymmenten ajan.

Nimi synttärilahjaksi

Eskilstunalaisessa myyntiyrityksessä työtä tekevä Johan Salmi Köpingistä antoi itselleen erikoisen lahjan 18-vuotis syntymäpäivänään. Hän lisäsi nimiensä joukkoon Skalmanin, Bamse-karhun kilpikonnakaverin mukaan. Siitä lähtien hänen passissaan lukee Karl Johan Zebastian Skalman Salmi.

- Kaverit ovat aina sanoneet minua Skalmaniksi peruskoulun toiselta luokalta lähtien, Johan kertoo, nimi tuntuu ihan omalta, kotona minua ei kyllä ole sanottu Skalmaniksi, siskoni Wendakin on aina sanonut Johan.

- Itsehän aikuinen ihminen saa päättää nimestään, aluksi minua kyllä vähän nauratti, sanoo isä Jorma, mutta hyväksyy, että Johanin virallisissa papereissa lukee nimenä myös Skalman.

Suomen kielen hallintoalue ei ole tuttu

Liki joka viides Köpingin yli 25-tuhannesta asukkaasta on sukujuuriltaan suomalainen, mutta harvat paikkakuntalaiset tuntuvat silti tietävän kuinka paljon suomalaisväkeä suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvassa kaupungissa on.

- Onhan suomalaisia ollut tuolla Volvolla töissä ennen, mutta ei kai enää nyt, sanoo köpingiläismies.

- En tiedä kuinka paljon suomalaisia täällä on, mutta olen itse puoliksi suomalainen, sanoo Köpingin keskustassa kavereiden kanssa kävellyt tyttö, joka ei itse puhu suomea.  

Isä ja poika kannustavat Suomen leijonia

Johan Salmelle Suomi ja suomalaisuus eivät ole Johanille mikään iso juttu, ei sen paremmin hyvä kuin huonokaan asia.

- Ei kai siinä mitään sen kummempaa ole, en enää käy Suomessa kovin usein, mutta en kyllä käy Thaimaassakaan, josta äiti on kotoisin, enkä osaa sen paremmin suomen kuin thain kieltäkään, Johan toteaa olankohautuksella.

- Jos Suomi ja Ruotsi pelaavat jääkiekkoa pidän Suomen puolta, hän lopettaa.

- Urheilussa minäkin kannustan aina suomalaisia, heittää isä Jorma ja sanon kyllä, että olen jonkinlainen ruotsinsuomalainen, en ruotsalainen, hän lisää.

- Minä en ole sitä ajatellut, ehkä kuulostan eniten ruotsalaiselta, pitäisi ehkä miettiä tuota identiteettiä, Johan kuittaa.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".