Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion arki-iltojen aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme...

Talouskriisi rutisti Oxelösundia raskaasti

Julkaistu måndag 3 juni 2013 kl 17.04
Lama iski pahiten Oxelösundissa
(2:53 min)
Oxelösundin keskustaa. Foto Merja Laitinen, Sveriges Radio, Sisuradio.

Kaikista Ruotsin kunnista kärsi Oxelösundin kunta eniten viimeisimmästä talouskriisistä. Näin todetaan talouskasvu-arvioita ja analyysejä tuottavan viranomaisen - Myndigheten för tillväxtpolitiska utvärderingar och analyser - tuoreessa kartoituksessa. Kartoituksen mukaan etenkin ne kunnat, jotka pääosin elävät yhden suuren valmistusteollisuuslaitoksen varassa putosivat syvälle kielteisen talouskehityksen syövereihin.

Vientivetoinen teräsyhtiö

SSAB:n Oxelösundin terästehtaalla valssataan monenvahvuista teräslevyä. Borlängen ja Luulajan tehtaiden kanssa yhteenkuuluva, osin valtiollinen SSAB, on vientivetoinen yhtiö, joka vie terästä eniten Yhdysvaltoihin, Saksaan, Kiinaan ja hännän huipuksi myös Suomeen. Terästehdas on Oxelösundissa ehdottomasti paikkakunnan suurin työnantaja. Siellä käydään töissä myös läheisestä Nyköpingistä ja Trosastakin. Vuonna 2008 alkaneen laman seurauksena Oxelösundin kielteinen talouskasvu oli kuudenkymmenen prosentin luokkaa laskettuna bruttoaluetuotteena, bruttoregionprodukt, BRP. Oxelösundin terästehtaan työntekijöille lama näyttäytyi vapaaehtoisena työajanlyhennyksenä, muistaa terästehtaan koksaamossa työskentelevä Kristofer Elsinen.

- Vi hade 80-90 systemet ett tag (80% työajasta 90% palkasta), annars har det inte märkts så mycket, tycker jag.

Jokapäiväisessä arkielämässä talouskriisi ei siis Kristofer Elsisen mielestä ole enemmälti näkynyt itärannikon teräskaupungissa Oxelösundissa, työajan lyhennystä lukuunottamatta. Nyt SSAB:n työväki on jo jonkin aikaa tehnyt taas täyttä työaikaa. Joitakin toimintoja on ulkoistettu, mutta pääosa työntekijöistä on saanut pitää työpaikkansa.

Vastaava ilmiö muuallakin Keski-Ruotsissa

Kartoituksesta selviää, että monet muutkin Keski-Ruotsin paikkakunnat, joilla perinteiset vientiteollisuuslaitokset ovat suuria työnantajia on talouskehitys laman aikana ja sen jälkeenkin ollut raskaasti negatiivistä. Degerfors, Boxholm, Smedjebacken, Borlänge, Hagfors, Hofors, Sandviken, Laxå ja Köping laskivat yli 20 prosenttia miinuksen puolelle. Näistä Degerfors terästehtaineen lähimmäs Oxelösundin miinuslukemia neljänkymmeneen prosenttiin bruttoaluetuotteen alamäkeä pitkin.

Vientiyritysten ulkomainen kriisi

Talouskasvu-arvioita ja analyysejä tuottava viranomainen - Myndigheten för tillväxtpolitiska utvärderingar och analyser - toteaa analyysissään, että historian valossa tämä viimeisin talouskriisi oli verrattavissa 1930-luvun lamaan, jolloin tosin työttömyysluvut kasvoivat vielä enemmän. Laajempi työttömyys silloin selittyy mahdollisesti sillä, että tuorein kriisi ei ravistanut yksityistä ja julkista palvelutuotantoa kovinkaan paljon. Kartoituksen johtopäätöksenä on, että tämänkertainen talouden alamäki johtui kansainvälisistä tekijöistä, kun edellinen lama 1990-luvun alussa oli lähinnä kotimainen kriisi.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".