Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Keskiviikko 16.2.2011

Yksinäisen lapsen pitkä tie

Julkaistu onsdag 16 februari 2011 kl 12.13
Moni kokee matkallaan kovia
(5:54 min)
1 av 2
2 av 2
Erkin Kahrovic

Turvapaikanhakijan matka Ruotsiin on usein mutkainen. Erityisen ankaraa matkanteko on Etelä-Ruotsiin yksin saapuvilla turvapaikanhakijalapsilla.

Eniten turvapaikanhakijalapsia tulee Afganistanista

Vuoden 2010 aikana Ruotsiin saapui Migraatioviraston tilastojen mukaan noin 2500 yksinäistä turvapaikanhakijalasta. Suurin osa heistä Afganistanista, Somaliasta ja Irakista. Heistä noin 150 vietti ensimmäiset Ruotsin kuukautensa Vellingen Hököpingessä sijaitsevassa pakolaisten vastaanottokeskuksessa, joka majoittaa 15-17 vuotiaita poikaturvapaikanhakijoita.

Väkivaltaa myös pakomatkalla 

Suurin osa Etelä-Ruotsiin saapuvista turvapaikanhakijalapsista on kulkenut mutkaisempaa tietä kuin esimerkiksi Tukholmaan saapuneet. Tukholmaan tullaan usein lentäen, Malmöhön taas maitse ja meritse. Tästä syystä esimerkiksi somalialaiset turvapaikanhakijoita on enemmän Tukholman seudulla kuin Skånessa. Etelä-Ruotsiin matkaa saatetaan tehdä kuukausia, joskus viisikin vuotta, pienissä pätkissä kuorma-autojen lavalla ja kävellen kokonaisten maanosien halki. -Tälle matkalle lähtiessään pojat ovat ehkä 11-13 -vuotiaita ja he voivat nähdä ja kokea matkansa varrella hyvinkin ikäviä tapahtumia. Esimerkiksi väkivaltaa tai seksuaalista väkivaltaa, kertoo Hököpingen vastaanottokeskuksen toiminnanjohtaja Erkin Kahrovic.

Kreikka, Italia ja Malta Euroopan solmukohtia

Afganistanilaispakolaiset saapuvat yleensä Euroopassa ensimmäisenä Kreikkaan ja jatkavat sieltä Baltian kautta pohjoiseen. Somalialaiset tapaavat matkata Italian tai Maltan kautta. Afganistanista ja Somaliasta liikkeelle lähdetään sodan takia. Matkaan lähtee tai lähetetään yleensä henkilö, jonka uskotaan selviytyvän perille.

Malmö tunnetaan jo entuudestaan

Malmöhön saapuessaan turvapaikanhakijat ilmoittautuvat poliisille tai kääntyvät suoraan vastaanottokeskuksen puoleen. Useimmiten he ovat jo matkansa aikana saaneet kuulla sekä mahdollisilta salakuljettajiltaan että muilta ihmisiltä yhtä ja toista Malmöstä ,ja pakolaisten vastaanotosta täällä. -He siis tietävät aika paljon siitä, miten homma täällä toimii Kahrovic toteaa.

Osa lapsista jää hortoilemaan Malmön keskusasemalle, mistä poliisi korjaa heidät talteen ja lähettää Migraatiovirastoon, missä he anovat turvapaikkaa. Migraatiovirasto puolestaan ottaa yhteyttä Malmön kaupunkiin, joka sijoittaa lapset vastaanottokeskukseen, esimerkiksi Vellingen Hököpingeen.

Ei tietoa ankkurilapsista

Onko Hököpingessä sitten nähty kiisteltyjä "ankkurilapsia" eli lapsia, joiden väitetään hakevan turvapaikkaa siinä toivossa, että heidän omaisensakin voisivat myöhemmin saapua tänne?

Tähän kysymykseen vastaanottokeskuksen toiminnanjohtaja Erkin Kahrovic ei pysty vastaamaan, sillä vastaanottokeskuksessa vietetty aika on hänen mukaansa niin lyhyt, eikä hän pysty seuraamaan sitä, mitä pojille tapahtuu pitemmän ajan kuluttua.  -Hököpingen astaanottokeskuksesta lapset siirtyvät muutaman kuukauden kuluttua eteenpäin. Migraatiovirasto ilmoittaa ensin Malmön kunnan sosiaalitoimelle, että niin ja niin monelle turvapaikanhakijalapselle on löytynyt paikka siinä ja siinä kunnassa. -Sosiaaliviranomaiset ilmoittavat asiasta edelleen Hököpingen vastaanottokeskukseen ja niin pojat pääsevät muuttamaan esimerkiksi perhe- tai ryhmäkoteihin, sen mukaan, miten kukin kunta turvapaikanhakijalastensa asumisen järjestää. -Siihen asti kunnes Migraatiovirasto antaa heille joko turvapaikkaoikeuden tai heidän turvapaikka-anomuksensa hylätään.

Silloin tällöin turvapaikanhakija ehtii saada pysyvän maassaololuvan jo vastaanottokeskuksessa asuessaan, mutta Hököpingessä näin ei ole käynyt vielä kertaakaan.

-Meidän tehtävämme on pitää lapsista mahdollisimman hyvää huolta ja tarjota heille niin tasapainoiset olosuhteet kuin mahdollista sinä aikana kun he asuvat täällä, sanoo Erkin Kahrovic -Jo parin kuukauden aikana pojissa näkee muutoksen, kun he tottuvat koulunkäyntiin ja muuhun säännölliseen elämään. -Elämänrytmin tasaantuessa pakolaislasten itsevarmuus kasvaa, ja he alkavat voida paremmin.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".