Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Työpaikka on helvetti joka kymmenennelle

Publicerat tisdag 2 november 2010 kl 12.46
Lähes joka kymmenes on mobattu
(9:11 min)
Foto: Erik G Svensson/Scanpix

Työpaikka on helvetti melkein joka kymmenennelle

Noin yhdeksän prosenttia työtä tekevästä väestöstä Ruotsissa on joutunut viimeisen vuoden kuluessa työpaikkakiusaamisen, mobbauksen kohteeksi. Tämä käy ilmi Örebron yliopistossa julkaistusta Louise Svenssonin sosiologian alan väitöskirjasta. Louise Svenssonin mukaan työpaikkakiusaaminen tulee selvemmin esiin työyhteisössä, jossa työtöverit joutuvat jakamaan yhteisen työtilan kuin jos työntekijöillä on omat huoneet.

Työpaikkakiusaaminen on melko yleistä

Ruotsalaisesta nimityksestä mobbning käytetään suomessa nimityksiä kiusaaminen, ryhmäväkivalta, mobbaus, sorto, simputus.

Sillä tarkoitetaan kielteisiä tekoja tai menettelyjä, joiden kohteeksi joutuu yksi tai useampi yksilö.

Tämän on jatkuttava pitemmän aikaa, jolloin kiusaamisen kohteeksi joutunut tai joutuneet ovat vaarassa joutua yhteisön ulkopuolelle.

Tutkimuksessaan Louise Svensson on löytänyt kolme pääsyytä, jotka ovat käynnistäneet kiusaamisen:

Ensimmäinen on henkilön työtehtävien vaihtuminen, eli tämä on saanut vaativamman aseman työpaikalla, jolloin häntä on alettu kiusata. Tai tuore päällikkö on alkanut kiusata jotakin tai joitakin alaisiaan..

Toinen kiusaamisen laukaiseva tekijä voi olla vaikea konflikti, jonka jälkeen työtoverit tai päällikkö alkaa kiusata henkilöä.

Kolmas työpaikkakiusaamisen laukaiseva tekijä voi olla, että henkilö koetaan poikkeavana juuri sillä työpaikalla, vaikkapa hänen ryhmästä poikkeavien työtapojen vuoksi. Toisessa työyhteisössä hänet voitaisiin kokea jopa myönteisesti, Louse Svensson sanoo.

Kiusaamistilanteessa on kaksi tai useampia rooleja: On yksi tai useampia kiusaajia ja yksi tai useampia kiusan kohteeksi joutuneita. Lisäksi kiusan kohteeksi jouneella voi olla yksi tai useampia tukijoita, jotka keskustelevat henkilön kanssa joko julkisesti ääneen tai kahden kesken.

Lisäksi on suuri joukko myötäiliöitä. Louise Svenssonin mukaan myötäilijät eivät ehkä huomaa kiusaamista, Tai huomaavat sen, mutteivät tee asialle mitään. Kiusaamisen kohteeksi joutuneelle myötäilijät ovat potentiaalisia mobbaajia, toisin sanoen he voisivat hänen mielestään osallistua kiusaamiseen. Siitä riippumatta, muodostavatko he todellisen vai oletetun uhan. Kukaan ei ole suojattu kiusaamiselta, Louise Svensson sanoo. Kyse on vain ajasta ja paikasta.

Vain harvoja kiusaamisen kohteeksi joutuneista kiusataan useammilla työpaikoilla. Tavallisinta on että henkilö ei sovi juuri johonkin työyhteisöön vaikkapa erilaisten työtapojensa vuoksi. Toiseen työyhteisöön hän sen sijaan sopii hyvinkin, eikä siten joudu kiusan kohteeksi.

Kiusaamisen lopettamine ei ole helppoa, Louise Svensson myöntää eikä hänellä ole siihen selvää rakaisua. Se mistä hän tutkimuksensa perusteella on vakuuttunut, on että kiusaamisen kohteeksi joutuneet arvostavat sitä, että joku tukee heitä, ymmärtää heidän tilannettaan. Tukija on kuitenkin vaarassa joutua itsekin kiusatuksi tai suljetuksi työyhteisön ulkopuolelle, hän sanoo. Poikkeuksen muodostavat päällikkö tai henkilöt jotka asemansa puolesta voivat motivoida toimivansa asemansa pohjalta esimerkiksi ammattiliiton luottamushenkilöt.

Suurin riski kiusaamisen esiintymiseen on työpaikoilla, joissa työskennellään ihmisten parissa, kun taas ammateissa, joissa työskennellään itsenäisesti, kuten tietokoneohjelmoijat tai maalarit, kiusaamista esiintyy tavallista harvemmin.

Kiusaaminen on myös tavallisempaa työpaikoilla, joilla työntekijät joutuvat kohtaamaan toisiaan jatkuvasti. Siten kiusaaminen on tavallisempaa esimerkiksi maisemakonttorissa, kuin työpaikoilla, joissa työntekijöillä on omat huoneet. Vaara on myös suurempi esimerkiksi kotipalveluryhmässä, jossa työntekijöillä on käytetävissään vain yksi yhteinen kokoontumistila.

Kiusaamisella voi olla hyvinkin kohtalokkaita seurauksia ja se vaikuttaa paitsi kiusatun, myös hänen perheensä ja läheistensä elämään. Heitä Louis Svensson kehoittaa kaikin tavoin tukemaan ja kannustamaan kiusan kohteeksi joutunutta.

Louise Svenssonin tohtorinväitöskirja tarkastettiin Örebron yliopistossa lokakuussa.

Fråga
Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".