Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion arki-iltojen aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme...
TIISTAI 18. LOKAKUUTA

Mustikasta tulee vielä kallis marja

Publicerat tisdag 18 oktober 2011 kl 09.30
Mustikat on vähentyneet!
(10 min)
Suomen Metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo. Foto/Kuva: Privat

Mustikka on vähentynyt Norlannissa viime vuosikymmeninä, todetaan Ruotsin Maatalousyliopiston, SLU:n vuosittaisissa metsän seurantatutkimuksissa.

Pohjois-Norlannissa mustikka on vähentynyt 15:stä 20:en prosentilla viimeisten 20 vuoden kuluessa. Vastaavaa vähenemistä ei ole havaittu Jöötan- ja Sveanmaalla. Mustikkasatojen vähenemisellä on vaikutusta paitsi marjastajien saaliisiin, myös eläimille, koska mustikka on monien lajien selviytymisen kannalta avainasemassa, niin kutsuttu avainlaji.

Filosofian tohtori Marjaana Tahkokorpi on väitöstutkimuksessaan tutkinut kuivuuden vaikutusta mustikan kasvulle. Hän totesi, että lumeton talvi vaikuttaa mustikan kasvuun haitallisesti, koska mustikan onnistunut talvehtiminen vaatii suojakseen lumipeitteen.

Mustikka on myös herkka kuivumiselle. Kevättalven valo voi olla haitallinen mustikalle, jollai sillä ole lumipeitettä suojanaan. Kasvi saa valoa, muttei vettä jäätyneestä maasta. Siten lumettoman talven jälkeen mustikan kasvuunlähtö on hitaampaa kin normaalilumisen talven jälkeen.

Myös kylmä alkukesä on mustikalle haitallinen, koska silloin mustikoilta puuttuvat niiden pölyttäjähyönteiset.

Syinä mustikan vähenemiseen voivat olla esimerkiksi metsien pirstoutuminen, metsähakkuiden vuoksi muuttunut maaparä, muuttuneet valo-olosuhteet ja ilmastonmuutokset. Esimerkisksi avohakkuut muuttavat mustikan kasvualustaan ja -olosuhteita useiksi kymmeniksi vuosiksi, sanoo Suomen metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Kauko Salo.

Suomessa ja Ruotsissa mustikan merkitystä ei ymmärretä riittävästi, Kauko Salo sanoo. Mustikka on lähes kaikkien metsän nisäkkäiden ravintokasvi. Samoin se on tärkeää ravintoa metsäkanalinnuille.

Salon mielestä mustikka on jopa metsän tärkein avintokasvi. Esimerkiksi karhu syö kesällä ja alkusyksystä päiväsaikaan mustikoita 10 - 20 kiloa mustikoita, mustikanvarpujen päitä ja lehtiä. Myös isokarpalo, puolukka ja muurain kuuluvat karhuh kesäravintoon, joilla se kasvattaa talvea ennen ihonalaista rasvakerrostaan .

Vuosi sitten Kauko Salo varoitti suomalaisia karhujen vierailuista pihapiireissä, koska silloin mustikan kukinta oli heikkoa ja mustikkasato jäi huonoksi. Näin kävikin, karhut hakeutuivat omakotitalojen puutarhoihin lähinnä omenapuita verottamaan.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".