Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

LOKIKIRJA: Odysseuksen matkaseurana

Julkaistu tisdag 21 juli 2009 kl 14.30
1 av 3
Latinan opettajan puheet Odysseyksen harharetksitä värittävät matkaa!
2 av 3
3 av 3

Kun aikoinani Porin klassisessa tyttölyseossa luin latinaa ja tutustuin persialaissotiin, Simonidekseen, Homerokseen, Catullukseen  ja Ciceron puheisiin ajattelin, etten koskaan tule tarvitsemaan tätä tietoa. Turhauduin lukiessani ajanjaksoista ja maista, jotka olivat kaukaisia ja tuntemattomia.

Nyt kiitän tätä aikaa ja muistelen  latinanopettajaani lämmöllä vaikka aikoinani minusta hän oli pedantti historiafriikki. Muistan kun hän erään kerran sanoi meille” tulee aika, jolloin käytte näissä maissa ja toivon, ettette silloin tuijota nykypäivää vaan katsotte ajassa taaksepäin ”.
Tämän olen nyt tehnyt.


Seireenien lumo ja Kyklooppi-hirviö  ovat totta

Italian rannikolla aivan Caprin kupeessa ovat saaret, joidenka ohi Odysseus purjehti mastoon kiinnitettynä ja miehistön korvat peitettyinä , etteivät he jäisi seireenien lumoon. Ymmärrän häntä nyt paremmin, kun olen itse nähnyt nuo kauniit saaret.  Purjehtiessamme pitkin Messinan salmea Sisilian ohi muistelin miten Odysseus  pelkäsi monipäistä hirviötä, Kyklooppia, , joka  vei laivat merenpohjaan  ja jonka Odysseus sokaisi, jotta hirviö ei näkisi hänen laivaansa.  Tämä monipäinen hirviö on salmessa oleva valtava virta, joka helposti ottaa laivan ohjauksen haltuun.

Odysseuksen vanavedessä Korfun satamaan

Korfulle saavuimme samaiseen Palaiokastritan poukamaan , johon Odysseus haaksirikkoutui  aivansa  kanssa palatessaan kymmenvuotisesta Troijan sodasta  noin 3200 vuotta sitten  ja josta hänet vietiin  takaisin Ithakaan.

Homeroksen  mukaan  meren jumala Poseidon suuttui  Odysseukseen  koska hän oli sokaissut Poseidoksen pojan, Kykloopin silmät ja muutti siksi laivan kiveksi Korfun kaupungin eteläpuolella sijaitsevan Pondokonisin kohdalla. Yhä tämä kallionkieleke on monien matkakuvissa  Odysseuksen pakolaivana ja hiljaisuuden vallitessa ohitimme tämän ”kivilaivan”.

Homeros kertoo kuitenkin, että Odysseus pääsi takaisin  Ithakalle  Penelopensa luo, joka uskollisesti oli odottanut miestään  yli kymmenen vuotta.

Korfu on kulttuurien sekamelska

Korfun kaupunki itsessään on mielenkiitoinen sekamelska eri aikakausista, siirtomaaherroista ja kulttuurien sekoituksista. Korfun kaupungista löytyy ranskalaista, englantilaista ja italialiasta arkkitehtuuria, ruokaa ja tapoja vaikka tietenkin nykyään se on täynnä turisteille suunnattua tavaraa.

Korfun saari on täydellinen paratiisi poukamineen, loputtomine hiekkarantoineen ja vihreine  ”vuorineen”. Ei ole mikään ihme, että Odysseus aikalaisineen on viihtynyt näissä maisemissa ja purjehtinut ympäri Välimerta turkooseissa aalloissa ja lempeissä tuulissa.

Täällä ymmärrän myös miksi  Kreikan merkitys ihmiskunnan historiaan ja sivilisaatioon on ollut niin  merkittävä. Ihmisen uteliaisuus, kyky kertoa tarinoita ja rakentaa ympärilleen kauneutta ei ole ainoastaan meidän sukupolvemme etuoikeus vaan ihmiset ovat aina toimineet niin. Onneksi on ollut niitä viisaita, jotka ovat osanneet säilyttää nämä kalleudet kuten Homeros kirjoittaessaan Odysseuksen retkistä 800 e. a. a. ..

Hermes ja Poseidon ovat toistaiseksi puheväleissä

Me jatkamme matkaa Ithakaan , Odysseuksen kotisaarelle ja toivon, ettei meren jumala ole meihin vielä väsähtänyt. Tähän mennessä hän on antanut hyvät tuulet ja sopivat aallot. Ehkä journalistien  ”jumala” Hermes on ollut puheväleissä Poseidoksen kanssa ja he ovat yhdessä sopineet, että annetaan  La Viatan  purjehtia rauhassa Odysseuksen  jalanjäljissä ja kertoa omia tarinoita. Ehkä jumalat arvioivat  tilanteen  uudelleen kun pääsemme  filosofi Simonideksen haaksirikon  maisemiin. Silloin tarvitaan taas latinanopettajan suurta viisautta kun hän innostuneena kertoi Aigean merellä käydyn Thermophylain  taistelun kulusta , jolloin filosofi  Simonides joutui  hyppäämään laivasta. Muut ottivat valtavan määrän omaisuuttaan mukaan mutta Simonides hyppäsi mereen ilman ainuttakaan nyyttiä ja sanoi: ” Omnia mea mecum porto” eli kaiken minä kannan mukanani.

Tämän lauseen salaisuus  on valjennut minulle öisillä  purjehdusretkillä. Ihminen on oman itsensä tuote ja ainoastaan sillä on merkitystä historian ketjussa .  

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".