Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion arki-iltojen aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme...
Dosentti Satu Manninen:

Suomen kielioppia on uudistettava

Julkaistu onsdag 4 maj 2011 kl 00.00

Erityisesti suomen-, englannin ja ruotsin kieliin perehtynyt tutkija ja tutkimusjohtaja Satu Manninen, työskentelee Lundin yliopiston Kielen- ja kirjallisuuden laitoksella, mutta hänen tutkimusryhmänsä tuottamat tulokset saattavat omalta osaltaan uudistaa suomen kielioppia.

Suomessa voi olla hiljaa passiivissa

Saunassa ollaan hiljaa ja Taistelukentällä kuollaan kunniakkaasti. Nämä lauseet voisivat olla mukana Lundin yliopistossa tehtävässä, muun muassa suomen kieleen pureutuvassa tutkimuksessa.

Dosentti Satu Mannisen johtamassa, Ruotsin Tiedeneuvoston rahoittamassa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa perehdytään passiivilauseisiin. Siinä verrataan englantilaistyyppisten, ruotsalaistyyppisten ja suomalaistyyppisten kielten passiivia.

Peruspassiivissa voidaan sanoa esimerkiksi "Laiva upotettiin" tai "Talo tuhottiin". Laivalla oletetaan olevan upottaja ja talolla tuhoaja, mutta heidän henkilöllisyytensä jää salaisuudeksi.

Netti apuna tutkimuksessa

Suomen kielessä passiivia voi käyttää huomattavasti laajemmin kuin englannissa ja ruotsissa. Englannissa ei voi esimerkiksi olla hiljaa passiivissa. -Sanonta It was been quiet on kieliopillisesti täysin mahdoton, toteaa Satu Manninen.

Manninen luo kuvitteellisia passiivilauseita, joiden toimivuutta hän testaa Suomessa asuvilla ja äidinkielenään suomea puhuvilla yliopisto-opiskelijoilla.

Internet on avannut tutkimukselle aivan uudet mahdollisuudet. Sieltä tutkija löytää paljon suomenkielisiä blogeja, joiden kieltä voidaan testata. Tutkijan apuna on joukko informantteja eli Suomessa-asuvia ja suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita, joilla luetutetaan koelauseita. Halusimme tällä kertaa testata esimerkkilauseita verrattain nuorilla Suomessa asuvia ja suomea äidinkielenään puhuvia ihmisillä, natiiveilla, kertoo Manninen.

"Suomen nykyiset kieliopit ainakin sata vuotta vanhoja"

Tutkimusta tarvitaan, sillä suomen kielioppia pitää päivittää. -Monet suomalaiset kieliopit ovat ainakin sata vuotta vanhoja, ja niissä sanotaan kategorisesti, että näin ei saa sanoa, vaan pitää sanoa noin. Kieliopin kehittämisessä pitäisi huomioida myös suomenpuhujien oma näkemys. Jos suuri osa suomenkielisestä kansasta on sitä mieltä, että jokin kieliopeissa 'kielletty' muoto on ihan okei, niin muoto pitää ehkä hyväksyä myös virallisesti, toteaa Satu Manninen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".