Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Tutkija Eric Markus:

Juutinrauman silta oli myös ympäristöhanke

Julkaistu onsdag 27 april 2011 kl 06.00
1 av 2
Eric Markus
2 av 2

Vuonna 2000 avattu Juutinrauman silta on rakennusaikansa muihin hankkeisiin nähden ympäristöystävällinen silta. Näin uskoo sillan ympäristönäkökulmista tohtorinväitöstutkimuksensa Blekingen teknillisessä Korkeakoulussa tehnyt Eric Markus.

Eric Markus on selvittänyt fyysisen yhteiskuntasuunnittelun väitöskirjassaan Juutinrauman sillan suunnittelua ja rakentamista sillan ympäristövaikutusten kannalta. Tutkimusaineistona hänellä on ollut lähinnä valtion viralliset selvitykset eli SOU-dokumentit (Statens offentliga utredningar). Lisäksi Markus on tutkinut arkistoista löytyneitä kuntien ja valtion tekemiä liikennesuunnitelmia.

Siltaa suunniteltiin jo 80 vuotta sitten

Ajatus Tanskan ja Ruotsin välisestä kiinteästä liikenneyhteydessä on vanha. -Rakennusyhtiö Skånska Cementgjuteriet eli nykyinen Skansa esitti jo 1930-luvulla ajatuksen maksullisen, autoille ja junille tarkoitetun sillan rakentamisesta Malmön ja Kööpenhaminan välille, suurinpiirtein sinne, missä se nykyään on, kertoo Eric Markus.

Päätös Juutinrauman sillan rakentamisesta tehtiin vuonna 1991, mutta Eric Markuksen lukemien asiakirjojen valossa vaikuttaa siltä, että sillan rakentamista pidettiin varmana jo 1970-luvulla. Juuri 1970-luvulta löytyy liikennesuunnitelma, johon oli jo piirretty Juutinrauman rannalle, Malmön Klagshamniin tai Limhamniin päättyvä moottoritie. Ikäänkuin sillan rakentamisesta asiasta olisi päätetty epävirallisesti jo tuolloin, sanoo Eric Markus. Ajatus tunneliyhteydestä tai Helsingborgin ja Helsingörin välisestä sillasta oli siis tuossa vaiheessa hylätty.

Ympäristövaikutuksia ei aiemmin edes ajateltu

Ympäristönäkökulmasta oli hyvä, ettei siltaa rakennettu aiemmin, sillä ympäristöarviot tulivat mukaan siltasuunnitteluun vasta melko myöhään. Esimerkiksi sillan vaikutusta suolaveden virtaamiseen Juutinrauman salmen ja Itämeren välillä alettiin pitää kiinnostavana asiana vasta 1980-luvun puolivälissä.  Siitä lähtien ympäristöseurausten arvioinnilla merkitys alkoi lisääntyä ja vuoden 1991-sillanrakennuspäätöksessä se oli olennaisen tärkeä. Suurennuslasin alla olivat tuolloin niin suolaveden virtaaminen Pohjanmerestä Itämereen kuin liikennepäästötkin. Luonnontieteellisiä ja geologisia arvioita sillan vaikutuksista tehtiin Eric Markuksen mukaan melko runsaasti. Samaan aikaan myös sillan vastustajat vetosivat ympäristöargumentteihin kertoessaan, miksi siltaa ei pitäisi rakentaa.

Kiinnostus sillan ympäristövaikutuksiin oli varmaankin seurausta yleisestä ympäristötietoisuuden lisääntymisestä 1980-luvulla, uskoo Eric Markus. -Itämerestä alettiin silloin puhua paljon, hylkeitä kuoli runsaasti, Ympäristöpuolue pääsi Ruotsin valtiopäiville ja ympäristökysymykset tulivat selkeästi esille politiikassa ja päätöksenteossa.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".