Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme ympäri...

Ympäristöystävällistä?

Publicerat torsdag 11 juni 2009 kl 20.55
1 av 11
Tuulimylly Ljusterössä
2 av 11
Kevät kalastusta Ingarön Björnöllä
3 av 11
4 av 11
5 av 11
6 av 11
Kaupunkilaisen mansikkamaa foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
7 av 11
Annika Hirvonen Järvafältetin laidassa Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
8 av 11
Lauri Haatajan siika-apaja Foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio
9 av 11
Pyöräilytilastoja satulasta, omakuva Foto: Kirsi Blomberg Sveriges Radio Sisuradio
10 av 11
Urpo Könnömäki katsee kiikarillaan Svartsjödämmenin lintuja
11 av 11
Teija Aho Öregrundin satamassa foto: Kirsi Blomberg SR/Sisuradio

Tammimetsien katoaminen, tuulimyllyjen ympäristövaikutukset, vesistöt, suurkaupunkien liikenneväylien kasvattaminen ympäristön kustannuksella ja jokakodin energian säästöniksit ovat puheenaiheina City Sisun ympäristösivulla.

Linnut muuttaa tapojaan

Urpo Könnömäki toimii aktiivisesti Määlarin saarien ornitologi yhdistyksessä ja seuraa lintumaailman dramatiikkaa päivittäin.

Ajattelepa vaikka tätä:

Jos lähdet pois talveksi ei sinulla ehkä olekkaan kotia kun palaat seuraavana keväänä!

Tämä on tavallista tätä nykyä jos nimittäin olet TAVI.

Urpo kertoo että:

Monet linnut ovat muuttaneet viimevuosina elintapojaan. Jotkut ovat muuttaneet kaupunkiin ja toiset vaihtaneet ruokavaliotaan ja kolmannet eivät enää muuta tai muuttavat vain lähemmäksi.

Metsäkyyhkyt asuvat edeleen metssää mutta niiden lähisukulaiset sepelkyyhkyt ovat jo urbanisoituneet.

Näin kertoo Urpo Könnömäki kun hän opastaa Kirsi Blombergiä Svartsjön linturikkaassa linnanpuistossa.

[Ja merikotkia arvioidaan olevan Ruotissa sellaiset parituhatta.

Svartsjön linnan puistossa kävi Kirsi Blomberg

Tukholman kaupunki  sanoo haluavansa edistää pyöräilyä koska se son ympäristöystävällinen tapa liikkua.  Mitä on sanojen takana.

Pyöräily on ympäristöystävällinen tapa liikkua suurkaupungissa ja sen suosio kasvaa koko ajan.

Melkein kaikilla lapsilla on polkupyörä ja lähes kymmenes sa kaiksesta matkanteosta tehdään polkupyörällä.

Eli sellaiset 13 miljoonaa matkaa vuodessa.

Tukholmassa pyöräily on lisääntynyt 75 prosenttia viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Ja lisää pyöräilijöitä halutaan. Siksi huomenna 28.5 2010 järjestetään Byt pedalen päivä jolloin kansalaisia yritetään vielä saada lisäämään pyöräilyä. Lähetimme yhdennaisen testiryhmän Tukholman liikenteeseen.

Kirsi Blomberg jatkaa:

Jos pyöräilet tukholmassa voit käyttää pyöräilysuunnitelijaa eli Tukholman kaupungin sivulta löytävää Cykelplaneraren toimintoa.

Se on käytössä varsin kätevä, vaikka juuri omaa kotisoitettani se ei löytänytkään mutta kun annoin lähellä olevan osoitteen niin se ehdotti suurinpiirten samaa  8.6 kilometriä pitkää reittiä kuin olisin ajanut muutenkin paitsi, etten nyt viitsi kiertää ison ylämäen kautta jota se ehdotti pyöräteitä enemmän sisältäväksi reitiksi

 Ja niinhän se on jos pyöräilet turvallisesti,  joudut ajamaan tosi monta ylämäkeä.  Joskus vastatuulella tulee mieleen ettei tiesuunniteliat varmasti ihan oikeasti halua että Tukholmassa pyöräillään, sen verran tasoeroja on luotu muka turvallisuuden nimissä. Joskus kun polkee hikihatussa mielestään turhaa ylämäkeä käy mielessä että pyörätiesuunnttelijat harjoittelvat itse extrem kisoihin ja tarvitsevat tosi haasteellisia harjoitusratoja.

Paras tapa saada pyöräilystä irti niin paljon kuin mahdollista, on valita sellainen ajankohta päivästä, ettei teillä ole niin paljon muuta liikennettä.  Kesäyöt, heinäkuu ja sunnuntaiaamut ovat pääkaupunkipyöräilijän onnen aikaa.

Itämeri voi paremmin ja huonommin

Toisaalta Itämeri on tervehtymässä mutta toisaalta sitä taas uhkaavat uudet vaarat.

Lähetimme toimittajamme Kirsi Blombergiin Öregrundiin tapaamaan Kalastusviraston tutkijaa Teija Ahoa:

ja vielä kalastajan puheenvuoro:

Vihreätkiilat on kaupungin keuhkot

Vihreät kiilat ovat kaupungin keuhkot, tästä ovat kai kaikki yhtä mieltä mutta silti kaupungin viheralueet ovat jatkuvasti uhattuna.

Kunnat saavat uusia asukkaita ja nakertavat jatkuvasti viheralueista palan kerrallaan.

Tästä syystä pääkaupunkiseutu vietti eilen sunnuntaina Vihreiden kiilojen päivää.

Annika Hirvonen joka on ympäristöpuolueen Tukholmna nuorten osaston puheenjohtaja tiivistää Vihreiden kiilojen päivän sisältöä toukokuussa 2010.

Musta hiili pois ja äkkiä

Nyt kuulemme yhdestä asiasta joka on tieteen ja politikkojen yhteistyöllä ratkaistu. Otsoni kato on kohta historiaa.

Näin sanoo:

Helsingissä Euroopan suurinta ilmakehätutkimuksen huippuyksikköä johtava professori Markku Kulmala joka on uusi ja väliaikainen Tukholmlainen sillä hän aloittanut

Kaarle XVI Kustaan vierailevan professorin virassa Tukholman ja Lundin yliopistoissa.

Kulmalan tutkimusaiheena on erityisesti ilmakehän pienhiukkasten, aerosolien vaikutukset ilmastoon ja ihmisten terveyteen ja hän toivoivi jo keksustelun siirtyvän otsoni kadosta mustaan hiileen

Kaiken takana on loinen ja lahopuu on hyvä puu

Mitä tapahtuu erilaisille ympäristöille, kun esimerkiksi tammimetsät katoavat?
Pohtijoina ovat biologian tohtorit  Heidi Paltto ja Atte Komonen, Ruotsin maatalousyliopistosta Ultunasta. Kirsi Blomberg esittää ensimmäiseksi kysymyksen, kuka häviää eniten kun luonnollinen metsä muuttuu puupelloksi.

Ruotsista ilmastoneutraali maa vuonna 2050

Ruotsista voi tulla ilmasto neutraalimaa jo vuonna 2050, jos Ruotsin valtio tekee ympäristöarvion kaikista budjetin kohdista ja toimii sitten analyysin mukaisesti. Näin arvioi valtiotieteilijä Anna Havula joka toimii vasemistopuolueessa ympäristökysymysten parissa.
Hänen mukaansa vastuu ympäristömuutoksesta on valtiolla, jonka tulee luoda raamit ilmastoystävälliseen arkipäivään.
Kirsi Blomberg jututtaa Anna Havulaa.

Ympäristöystävällisyys Länsiväylällä?

Tukholman läntisestä ohiajotiestä - förbifart Stockholm tai Västerleden - on taitettu peistä vuositolkulla ympäristösyistä. Vastustajien mukaan väylä lisäisi liikenettä jo olemassaolollaan ja olisi suoranaisena esteenä sille, että Ruotsi saavuttaisi ympäristöpäämääränsä. Väylän puoltajatkin arvioivat, että juuri heillä on oikeat ympäristöargumentit. Kirsi Blomberg on tavannut  moderaattipoliitikko Tomi Liljekvistin, joka ei usko, että Västerledenin voi korvata esimerkiksi rataratkaisuilla.

Tukholman vesistöt

Mälarin järvestä otetaan Tukholman juomavesi, siinä uidaan ja soudellaan. Koko alueelle on elintärkeää, että Slussen toimii vedenjakajana suolaisen ja makean veden välillä. Mirja Räihä Järvinen on sosialidemokraattinen poliitikko joka toimii tällä hetkellä Tukholman maanjakolautakunnassa. Kirsi Blomberg tenttaa vesiasioista aina uimarannosita juomaveteen.

Tuulimyllyjä vastaan

Tuulimylly on hyvä ja hyödyllinen asia, kunhan sitä ei saa kotinsa viereen. Nykyisin prosentti Ruotsin sähkötuotannosta saadaan tuulimyllyistä. Niiden merkityksen odotetaan kasvavan, kun Ruotsi pyrkii vähentämään hiilidioksipäästöjään. Kirsi Blomberg lähti Ljusterön saarelle, jossa on  yksi valmis ja yksi suunnitteilla oleva tuulimylly. Ajoittain sinne on ollut suunitteilla jopa 23 kappaletta, 150 metrin korkuista tuulivoimalaa.


Ole ympäristönero

Tukholmalaisten elämäntapaa halutaan muuttaa ympäristöystävälliseen suuntaan.
Jokaiseen tukholmalaiskotiin on jaettu opas "Klimatsmart i hemmet", jossa neuvotaan, kuinka voi toimia energiaa ja ympäristöä säästävällä tavalla.
Riitta Huikko.

Säästä energiaa kylpyhuoneessa



Tukholmalaisten elämäntapaa halutaan muuttaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Jokaiseen tukholmalaiskotiin on kevään aikana jaettu opas "Klimatsmart i hemmet" jossa neuvotaan kuinka itse kukin voi toimia energiaa ja ympäristöä säästävällä tavalla.Biologi Tiina Rantanen ja toimittaja Riitta Huikko tutustuvat oppaaseen Tiinan kylpyhuoneessa.

Säästä energiaa keittiössä



Kodin keittiö on tärkeä paikka, kun ajatellaan ympäristöä ja energian säästämistä.
Keskimäärin 30 prosenttia asunnon energiasta kuluu keittiössä.
Seuraavassa saat vinkkejä kuinka toimia keittiössä ympäristöä ja ilmastoa säästävällä tavalla.  
Toimittaja Riitta Huikko on biologi Tiina Rantasen keittiössä ja he selaavat Tukholman kaupungin ympäristöopasta "Klimatsmart i hemmet" eli "Ilmastofiksu kotona".

Säästä energiaa olohuoneessa

Oivallinen tapa säästää luontoa ja energiaa on katsoa että kodin laitteet kuten TV ja stereot on kokonaan suljettu. Tukholman tuore ympäristöopas "Klimatsmart i hemmet" eli "Ilmastofiksu kotona" kehottaa sammuttamaan lamput huoneissa, joissa ei oleskella. Opas romuttaa myös myytin että valojen sytyttäminen ja sammuttaminen veisi paljon energiaa.
Biologi Tiina Rantanen ja toimittaja Riitta Huikko ovat olohuoneessa.

Pidä makuuhuone viileänä

Moni tietää että viileässä on hyvä nukkua. Se on myös ympäristön kannalta järkevää, kertoo Tukholman ympäristöopas "Klimatsmart i hemmet. Oppaan mukaan myös laadukkaat, hyvistä materiaaleista tehdyt vaatteet ovat ilmaston kannalta parempia kuin halvat vaatteet, sillä ne kestävät pidempään.
Biologi Tiina Rantanen ja toimittaja Riitta Huikko istuskelevat makuuhuoneessa.

Kierrättäminen säästää luontoa

Jokainen voi omalla tavallaan säästää luonoa ja yksi tapa on kierrättää paperia, alumiinipurkkeja ja ruoantähteitä.Varsinkin alumiinin kierrättäminen on tärkeää. Mutta ennen kierrätystä puhumme siitä kuinka mainokset livahtavat postiluukusta tiuhaan tahtiin.
Biologi Tiina Rantanen ja toimittaja Riitta Huikko ovat paneutuneet Tukholman ympäristöoppaaseen ja nyt mennään eteiseen.

Vihreitä kokousmatkoja Gotlantiin

Gotlanti panostaa tavallisen turismin lisäksi myös kokous- ja konfrerenssimatkailuun. Pari vuotta sitten valmistunut kokous- ja konferenssikeskus Visbyn keskustassa on jo järjestänyt noin 650 suurta kokousta. Gotlanti on myös yksi Ruotsin ekokunnista ja tämä velvottaa kokousten järjestäjiltä erityistoimia. Vihreät arvot on huomiotava hotelleissa ja kokousten osanottajille tarjotaan lähituotettua ruokaa.
Virpi Inkeri tapasi Gotlannin turistiyhdistyksessä työskentelevän projektipäällikkö Kati Ahteen, joka valuuttaa, että vihreistä arvoista ollaan valmiita myös maksamaan.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".