Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Miten oikeus suomenkieliseen esikouluun toteutuu?

Suomenkieliseen esikouluun edelleen pitkät jonot Tukholmassa

Julkaistu tisdag 1 november 2011 kl 12.00
Nyt vanhemmat ovat kyllästyneet jonottamaan
(6:13 min)
1 av 5
Kouluneuvos Lotta Edholm (FP) myöntää, että jonot ovat liian pitkät. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio
2 av 5
Esikouluvastaava Varpu Furu kertoo että Slussenin esikoulun jonossa on tällä hetkellä 60-70 lasta. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio
3 av 5
Katja ja Markus Slussenin suomenkielisellä esikoululla Tukholmassa. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio
4 av 5
Fridhemsplanin ruotsinsuomalaisen esikoulun apulaispäällikkö Johanna von Kræmer-Elmqvist. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio
5 av 5
Katja Jakobsson ja Markus. Kuva: Annika Lantto/Sveriges Radio

Julkaistu 10.11.2011

Kahden vuoden jonotusaika - tämä on totuus, johon monet perheet törmäävät, kun he hakevat lapsilleen suomenkielistä esikoulupaikkaa.  

Ja, Vaikka laki edellyttä hallintoaluekuntia tarjoamaan lapsille kokonaan tai osakseen suomenkielistä esikoulua, monet joutuvat silti jonottamaan useamman vuoden tai jäävät kokonaan ilman paikkaa.

Etenkin Etelä- ja Lounais-Tukholmassa asuville lapsille, jonotusajat ovat pitkiä. Nyt vanhemmat ovat kyllästyneet jonottamaan. Katja Jakobsson on yksi heistä. Hänen poikansa Markus sai jonottaa kaksi vuotta saadakseen suomenkielisen esikoulupaikan: 

 - Me saimme odottaa esikoulupaikkaa kaksi vuotta, kunnes poikamme sai esikoulupaikan. Monet lapset joutuvat odottamaan suomenkielistä esikoulua liian kauan. Sen lisäksi ei ole niin helppoa yhtäkkiä vaihtaa esikoulua kun on kerran aloittanut toisen esikoulun.

Katja Jakobssonin mielestä on sääli, että jonot ovat niin pitkät. Hän uskoo, että suomenkielinen esikoulu on suuri apu perheille, joissa vanhemmat puhuvat keskenään ruotsia, kuten Katja ja hänen miehensä tekevät.
Katja kokee, että Markuksen mahdollisuudet oppia suomea ovat paljon paremmat nyt kun hän on suomenkielisessä esikoulussa:

 - Minä koen että se on ainoa, mitä voin tehdä auttaakseni hänen suomen kielen kehitystään, Katja sanoo.

Sinulle on tärkeätä että hän saa käydä suomenkielistä esikoulua?

- Kyllä, olen aina halunnut hänet suomenkieliseen esikouluun, vaikka monet sanovat, että miksi ette opeta hänelle suomea kotona. Olen kuitenkin itse huomannut, ettei se riitä, sillä ruotsinkielisessä esikoulussa ruotsista tulee ehdottomasti vahvempi.

Markus käy nyt Suomalaista esikoulua Södermalmilla, jossa on yhteensä noin 40 lasta.

Esikoulu on erittäin suosittu. Nyt heillä on kaikkien aikojen pisin jono:

 - Tällä hetkellä meidän esikoulun jonossa on 60-70 lasta. Seuraavana syksynä vapautuu vain kolme paikkaa. On vaikeata sanoa kuinka kauan voi kestää kunnes meillä vapautuu esikoulupaikkoja, se voi mennä nopeasti mutta voi myös kestää pari vuotta, esikouluosaston vastaava Varpu Furu kertoo.

"Kun lisäämme paikkoja, kysyntä myös lisääntyy"

Myös Fridhemsplanilla sijaitsevaan ruotsinsuomalaiseen esikouluun on tällä hetkellä jonoa. Esikoulu perustettiin neljä vuotta sitten, ja tässä ajassa esikoululaisten määrä on nelinkertaistunut.

Johanna von Kræmer-Elmqvist on esikoulun apulaispäällikkö:

- Vuosi sitten laajennettiin kolmannella ryhmällä koska osastoon oli niin paljon kysyntää. Jotenkin näyttää siltä, että kun lisäämme esikoulupaikkoja, kysyntä paikoista vain lisääntyy sen mukaan.

Kuinka monta lasta on tällä hetkellä jonossa?

- Tällä hetkellä meillä on kymmenen lasta jonossa jotka tarvitsevat esikoulupaikan vuodenvaihteessa.

Viittaatteko muihin esikouluihin?

- Kyllä, sanomme että kokeilkaa toiselta esikoululta. Nyt mietimme sitä miten voisimme löytää ratkaisun tähän. Eli pystymmekö vielä kerran laajentamaan tätä meidän toimintaa, Johanna von Kræmer-Elmqvist kertoo.

Mitä haluaisit sanoa tästä esikoulutilanteesta ja paikkojen puutteesta, jos saisit mahdollisuuden vaikuttaa Tukholman kaupungin johtajia?

- Sanoisin että kysyntää on olemassa. Ruotsinsuomalaisia asuu koko kaupungissa ja lisää esikoulupaikkoja tarvitaan. Rakentakaa joustavia systeemejä ja varmistakaa, että löytyy suomenkielistä henkilökuntaa monessa esikoulussa. Toivoisin lisää tarjontaa ja joustavuutta asian suhteen kaupungin kannalta, Johanna von Kræmer-Elmqvist sanoo.

Kouluneuvos: "Jonotusaika ei ole kohtuullinen" 

Mitä Tukholman kaupunki ja kouluhallinnon johtaja sanoo pitkistä jonoajoista ja esikoulupaikkojen puutteesta? Lähdin kaupungintalolle kysymään kouluneuvos Lotta Edholmilta, mikä on hänen mielestään kohtuullinen jonotusaika:

- Noin 3-4 kuukautta, se on se aika minkä sisällä on saatava esikoulupaikan. Haluan kuitenkin lisätä, että se ei kerro paljoa yksittäisten esikoulujen jonoista - jotkut ovat enemmän suosittuja kuin muut, Lotta Edholm sanoo.

Kun Kouluneuvos Lotta Edholm saa kuulla pitkistä jonoista, hän toteaa, että todennäköisesti tarvitaan lisää osastoja.

- Tukholma on sen verran iso kaupunki, että meidän tulisi pystyä tarjoamaan kaupungin asukkaille myös suomenkielistä esikoulutoimintaa.

Onko kahden vuoden jonotusaika ok?

- Ei ole ok. Uskon kuitenkin, että lapsi joka ensin saa aloittaa ruotsinkieliseen esikouluun, sopeutuu melko nopeasti suomenkieliseen kieliympäristöön. En usko että kielenkehitys kärsii suuresti pitkistä jonotusajoista, Lotta Edholm sanoo.

Eli siinä mielessä, kouluneuvoksen ja vanhempien mielipiteet eroavat hieman toisistaan. 

Miten kouluneuvos kommentoi sitä, että sekä Södermalmilla että Fridhemsplanilla sijaitsevat esikoulut ovat täpötäynnä?

- Tukholmassa on oikein hyvät mahdollisuudet perustaa esikouluja eri profiileilla. Tiedetään, että Tukholman kaupungissa on olemassa suuri ryhmä vanhempia jotka haluavat lapsilleen suomenkielistä esikoulutoimintaa, ja meidän on pystyttävä tarjoamaan tätä heille.

Aiotteko perustaa lisää suomenkielisiä esikouluja Tukholman kaupunkiin?

- Oletan, että näin tehdään. Mielestäni Tukholman kaupungin tulisi pystyä tarjoamaan sitä suomenkielisille lapsille, eikä tyytyä tilanteeseen jossa joutuu odottamaan suomenkielistä esikoulua useamman vuoden.

Milloin?

- Uuden esikoulun tai osaston voi perustaa milloin vain. Kysymys on kaupunginosien pöydällä, eli jos he näkevät, että alueellaan on kysyntää niin se voi perustaa suomenkielisen osaston. Vapaa-esikoulu voisi myös kattaa tätä tarvetta, Lotta Edholm sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".