Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Sisuradion aluelähetykset paikallisilla P4-kanavilla päättyivät lokakuussa 2015. Reportterimme ympäri...

Lepakkoaika

Julkaistu måndag 27 augusti 2012 kl 17.24
Ei mikään vampyyri
(6:00 min)
1 av 4
Urpo Könnömäen lampi on mainio hyönteisravintola lepakoille. Foto: Virpi Inkeri/SR
2 av 4
Urpo Könnömäki seisoo lampensa äärellä. Foto: Virpi Inkeri/SR
3 av 4
Urpo Könnömäen puutarhassa viihtyvät niin pikkulinnut kuin lepakotkin. Foto: Virpi Inkeri/SR
4 av 4
Lepakko. FOTO: ANDERS HEDENSTRÖM/ SIENCE

Julkaistu 27.8.2012

Lepakot suihkivat näin loppukesän hämärtyvissä illoissa, eivätkä nahkasiivet häiriinny ihmisten läheisyydestä, vaan ovat hyvinkin sosiaalisia eläimiä. Nyt on lepakoiden paritteluaika ja lepakkobongaukseen ei tarvitse mennä kauaksi, sillä urbaani cityasukaskin voi havaita lukuisia yksilöitä lähiympäristössään, esimerkiksi Tukholman entisen Verotalon, Skateskrapanin läheisyydessä keskellä Södermalmia.

Lepakot ovat myyttisiä eläimiä ja ne liitetään mielellään verta imeviin mielikuvitushahmoihin. Virpi Inkeri tapasi ekeröläisen ornitologi Urpo Könnömäen, joka suoristaa mielikuvitushaihattelut heti kättelyssä:

Lepakoiden ja vampyyrien yhteenliittäminen lähinnä huvittaa Tukholman Ekerössä asuvaa ornitologi Urpo Könnömäkeä. Toki myytit ovat olemassa, ja lepakot mielletään pahuuden voimien symboliksi, mutta myytti on myytti, eikä niillä ole todellisuuden kanssa mitään tekemistä. Lepakot eivät myöskään levitä tauteja kuten vesikauhua, vaikka nänkin on aikoinaan uskottu. Tosin Könnömäki myöntää, että Etelä-Amerikassa elelee lajike, joka saattaa imeä ihmisenkin verta.

Maaseudun ja kaupunkien asukki

Ruotsissa asuu 19 lajiketta, joista 5 on tavanomaisia. Lepakot parittelevat elokuun loppupuolella ja syyskuun alussa ja nyt niitä on vilisemällä. Lepakot ovat sosiaalisia eläimiä, eivätkä ihmisistä juuri piittaa. Urbaani cityasukaskin voi havaita lukuisia yksilöitä lähiympäristössään, esimerkiksi Tukholman entisen Verotalon, Skateskrapanin läheisyydessä keskellä Södermalmia. Kaupungeissakin on runsaasti lepakoiden ravintoa, hyönteisiä, ja keskustoissa on lämpimämpää kuin maaseudulla. Lepakot selviytyvät suurkaupungin liikenteessä kaikuluotaimensa ja näköaistinsa avulla, eivätkä häiriinny keskikaupungin valoista, radioaalloista tai verkkoliikenteestä. 

Toinen tärkeä lepakon oleskeluelementti on vesi, ja esimerkiksi Urpo Könnömäen pikkulampi vetää puoleensa yön sekä varhaisaamun liitelijöitä. Lampi on kuin pieni hyönteisravintola lepakoille. 

Vähentyvä hyötyeläin

Lepakot ovat hyötyeläimiä ja naaras saattaa syödä parhaimmillaan jopa 7000 hyttystä vuorokaudessa. Ne edistävät myös kasvien lisääntymistä ja toimivat puutarhan pölyttäjinä.

Lepakko on yleinen ilmiö näin loppukesästä, mutta lajin määrä on laskussa. Niiden luonnonmukaiset elinympäristöt ovat vähentynet, esimerkiksi pieniä sisäjärviä on kuivattu. Urpo Könnömäki toteaakin, ettei ole yhtään hullumpi ajatus rakentaa lepakolle pönttö, tosin se on erilainen kuin tavallinen linnunpönttö.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".