Vähemmistölaki tultava tunnetuksi
Julkaistu 4.9.2012
Tukholma liittyi suomen kielen hallintoalueeseen vuoden 2010 alussa, mutta vasta viime keväänä kaupunki palkkasi vakinaisen koordinaattorin, Mirjaliisa Lukkarinen Kvistin, hoitamaan hallintoalueasioita. Alku on tosiaankin mennyt tyhjäkäyntiin ja yksi merkki siitä on, että Tukholman kaupunki ei ole käyttänyt kuin murto-osan hallintoaluetyöhön korvamerkityistä rahoista. Eri tileille on kertynnyt kahden vuoden ajalta 8,5 miljoonaa kruunua.
Mirjaliisa Lukkarinen Kvist jätti elokuun lopussa Tukholman lääninhallitukselle ensimmäisen selvityksensä hallintoalueesta:
Mirjaliisa Lukkarinen Kvist siirtyi nykyiseen toimeensa Tukholman hallintoaluekoordinaattoriksi vastaavasta tehtävästä Surahammarista. Vähemmistölaki sekä suomen kielen hallintoalueasiat sinänsä ovat siis hänelle jo tuttuja, mutta tutustuminen Tukholman kaupungin hallintoon, eri lautakuntiin sekä avainhenkilöihin on vienyt oman aikansa. Nyt tehtävien töiden -listan kärjessä ovat muun muuassa informaation tehostaminen sekä hallintoalueasioiden näkyviksi tekeminen. Jos lakia ei tunneta ja sitä ei noudata, niin pitkälle ei päästä. Lukkarinen Kvist aikoo myös laatia vähemmistökysymysten toimintaperiaateet, joista käy ilmi, mitkä ovat kaupungin velvollisuudet, miten ne täytetään ja kuka mistäkin on vastuussa.
Tukholman kaupungin sisäinen ja ulkoinen kotisivukin kaipaa kohennusta, nettisivuilta ei esimerkiksi löydy Mirjaliisa Lukkarinen Kvistin yhteystietoja saatika sitten, miten ja mistä esimerkiksi hallintoaluetyöhön tarkoitettuja rahoja voi hakea.
Rahaa runsaasti
Tukholman kaupunki ei ole juurikaan käyttänyt hallintoaluetyöhön tarkoitettuja rahoja, eri tileille oli vuoden vaihteessa kerääntynyt 8,5 miljoonaa kruunua. Summa on jaettu eri kaupunginosille, työmarkkina-, kulttuuri-, koulutus sekä vanhustenhuoltolautakunnalle. Koko 8,5 miljoonan kruunun saldosta yli neljännes taas lepää kaupunginjohtoviraston tilillä ikään resurssiapuna. Tältä tililtä rahaa voidaan siirtää muualle, sikäli mikäli tarvetta syntyy.
- Toki on hyvä, etä rahaa on käytettävissä, mutta se kertoo myös sen, että hallintoaluetyö on alkanut Tukholmassa hitaasti, toteaa Mirjaliisa Lukkarinen Kvist.
Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eri lautakunnat ovat käynnistäneet vähemmistötyönsä. Syksyn aikana kaupunginosalautakunnissa panostetaan lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin. Luvassa on kulttuuripäiviä, satutuokioita ja musiikkikahviloita, listaa Lukkarinen Kvist. Kulttuurilautakunta on antanut tukea suomenkielisten kulttuuritapahtumien järjestämiseen ja kirjastot ovat saaneet varoja suomenkielisen kirjallisuuden hankkimiseksi. Vanhustenhuoltolautakunta taas järjestää henkilökunnalle suomen kielen kursseja. Rahaa käytetään myös erilaisten esitteiden suomentamiseen. Koulutuslautakunta tukee suomenkielistä esikoulutoimintaa.
Mallia Surahammarista
Mirjaliisa Lukkarinen Kvist ohjasi hallintoalueasioita Surahammarissa ennen kuin hänet nimitettiin koordinaattoriksi Tukholmaan. Surahammar valittiin keväällä vuoden ruotsinsuomalaiseksi kunnaksi. Menestyksen salaisuus on perusteellinen ja systemaattinen työ.
- Kaiken A ja O on, että vähemmistölakia seurataan. Vain se takaa ruotsinsuomalaisten oikeudet ja työ on tehtävä kunnolla, olipa sitten Surahammarissa tai Tukholmassa, summaa Mirjaliisa Lukkarinen Kvist.
