Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Saamelaisille perustuslaillinen asema

Publicerat torsdag 26 september 2002 kl 16.32
Ruotsin saamelaisten asema vahvistuu. Saamelaisten erikoisasemaa Ruotsin alkuperäiskansana kaavaillaan parhaillaan Ruotsin perustuslakiin. Välittömänä toimenpiteenä saamekäräjien asemaa tutkinut työryhmä esittää saamekäräjille nykyistä itsenäisempää asemaa nykyisen neuvoa-antavan sijaan.
Saamakäräjien hallituksen puheenjohtaja Lars-Anders Baer, kertoo, että Saamekäräjät saavat jatkossa selvemmän aseman ja ne rinnastetaan muuhun Ruotsin kansanvallan elimiin kuten kuntiin, maakäräjiin tai valtiopäiviin. Näin saamekäräjät saa luonnollisen osansa Ruotsin demokratiassa, sanoo Lars-Anders Baer. Nythän saamekäräjät on ollut omituinen sekoitus hallintoviranomaista ja vaaleilla valittua olintä. Torstaina ministeri Margareta Winbergin saama saamekäräjämietintö esittää lisäksi saamekäräjien tehtävien säätämistä lailla, jolloin sen itsenäisyys maan hallitusta kohtaan tulisi itsenäisemmäksi. Itsenäisyyteen tähtää myös esitys, jonka mukaan saamekäräjät jatkossa valitsisi itse puheenjohtajansa. Nythän puheenjohtajan nimittää Ruotsin hallitus. Saamekäräjäselvitys haluaa tehdä myös lopun käräjien vaalien yhteydessä käydyistä riidoista ottamalla siltä pois kokonaisvastuun vaalin hoitamisesta. Jatkossa vaalia hoitaisivat yhdessä lääninhallitus, vaaliviranomainen ja Saamekäräjät. Saamelaisia on Ruotsissa 20 000 ja 31-paikkaisilta saamekäräjiltä paikansaantiin vaadittiin viime kerralla 60-70 ääntä. Saamekäräjien tehtävistä päätti valtiopäivät joulukuussa 1992. Perustana päätökselle oli saamelaisten oikeusselvitys, jonka teko alkoi 1980-luvun alussa. Saamelaisten toiveena oli, että saamekäräjien perustamisesta olisi alkanut uusi aika saamelaisten elämässä. Uusi aika, joka olisi merkinnyt lisääntyvää vaikutusvaltaa ja itsemäärämistä elinkeino-, kulttuuri ja kieliasioissa. Saamelaisten oikeusselvitys aloitettiin saamelaisten vaatimuksesta sen jälkeen kun saamekylät olivat hävinneet oikeustaistelunsa Ruotsin valtiota vastaan. Saamelaiset peräsivät tuolloin oikeusteitse parempaa oikeutta maa- ja vesialueisiin. Saamelaiset toivoivat oikeusselvityksen pystyvän ratkaisemaan heidän maa- ja vesialueongelmansa poliittisesti kun oikeussalissa oli aiemmin epäonnistuttu. Valtio puolestaan halusi kompromissia. Se halusi lisätä saamelaisten oikeuksia vähentämättä kansanvaaleilla valittujen valtaa. Valtio myös kiirehti rajoittamaan tulossa olevien saamekäräjien tehtäviä ja päätäntävaltaa suhteessa valtiovaltaan. Näin saamekäräjistä tuli valtiollinen hallintoviranomainen, jolla on laissa säädellyt tehtävät. Saamekäräjien oman tulkinnan mukaan kompromissi on esimerkki perustavanlaatuisesta vastakkainasettelusta saamelaisten oikeutettujen vaatimusten ja valtion tahdon välillä. Tai kuten saamekäräjät kotisivullaan kertoo: puuttuvasta tahdosta vaikuttaa poliittiseksi ratkaisuksi, joka antaisi saamelaisille vaikutusvaltaa ja itsemääräämisaseman. Saamekäräjät on nyt pääsääntöisesti valtion hallintoviranomainen, joka tottelee valtion tahtoa Ruotsin hallitusmuodon mukaan. Saamekäräjien asema on jäänyt vähäiseksi eivätkä hallintotehtävät ole niitä, joita aiemmin hoitivat saamelaisten valtakunnalliset järjestöt. Käytännössä saamekärjien vaikutusvalta rajoittuu siihen, että se voi ottaa esille mielestään tärkeitä kysymyksiä edustuksellisena ja kansalaisten valitsemana järjestönä ja harjoittaa painostusta valtion viranomaisia, maan hallitusta ja valtiopäiviä kohtaan. Saamekäräjät on siis joutunut eräänlaiseen ansaan: se on viranomainen, mutta samalla sillä on saamekansan valitsema hallitus. Tästä kaksinaisluonteesta seuraa, että se ei oikein pysty tekemään työtään oikeudellisessa ja demokraattisessa mielessä. Saamelaisväentön määrä on Ruotsissa 20 000. Koko saamelaisväentön määrä on Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Venäjällä 85 000. Maantieteellisesti saamelaisten asuma-alue ulottuu Ruotsin Jämtlannista aina Venäjälle Kuolanniemimaalle.
Psst...!
Vill du ta med dig Musikhjälpen i fickan? Ladda hem vår app så kan du fortsätta följa sändningen och önska låtar när du är på språng!
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.