Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Vähemmistömedia kaipaa lisätukea

Publicerat måndag 7 oktober 2002 kl 08.20
Tornionjokilaaksolaisten, saamelaisten ja romanien tiedotusvälineet ovat monenlaisen lisätuen tarpeessa, kertoo hallituksen tilaama vähemmistö- ja siirtolalaisviestinten selvitys. Tornionlaaksolaisten keskusliitossa toimivan Kerstin Johanssonin mukaan on kuitenkin odotettu jo turhauttavan kauan, että selvityksien kauniista sanoista ryhdyttäisiin toimiin.
Ruotsinsuomalaisten osalta selvitys toteaa, että mediatarjonta ruotsinsuomalaisille on pääpiirteiltään hyvällä mallilla, mutta lehdistötukea tulisi kehittää. Jiddishinkielisten viestinten aloittamisesta selvitys ei nää tarpeelliseksi. Vähemmistöviestin selvityksessä todetaan, että koska tornionjokilaaksolaiset ovat Ruotsin toiseksi suurin vähemmistö, tulisi meänkielisten ohjelmien kehityksen jatkua radiossa ja televisiossa, vaikka se johtaisi siihen, että ruotsinkieliset ohjelmat joutuisivat antamaan meänkielisille ohjelmille tilaa. Lehdistö- ja Internet -palveluiden osalta selvitys ei anna mitään suositteita, mutta painottaa, että on tärkeää kehittää vähemmistöviestimille tukimuotoja, jotka voivat vastata torniojokilaaksolaisilta tuleviin aloitteisiin. Torniojokilaaksolaisten keskusjärjestössä toimivan Kerstin Johanssonin mielestä suurin tarve olisi meänkielisestä uutislehdestä, koska painetut meänkieliset uutiset puuttuvat kokonaan. Jo se että ruotsinkielisissä lehdissä olisi uutisia myös meänkielellä olisi Johanssonista hyvä alku. Selvityksen toteamus, että puute koulutetuista meänkielisistä toimittajista on este meänkielisten viestinten kehityksessä ei Kerstin Johanssonia vakuuta. Saamelaisten osalta selvitys toteaa että saamelaisilta puuttuu juuri uutislehti ja että saamenkielisten radio ja televisio-ohjelmien lähetysaikojen muuttamista tulisi harkita, siten että ne paremmin vastaisivat saamelaisten tarpeita.Saamelaisten veistimiä pitäisi myös kehittää siten, että ne voivat täytää valvontatehtävän saamelaiskäräjiä kohtaan. Romani schib-kieliset viestimet ovat vasta lähtökuopissaan, toteaa selvitys, ja ehdottaa että vähemmistöviestimien tukijärjestelmä, tulisi muotoilla niin että se vastaisi myös sellaisten ryhmien etuihin, joiden kultturelliset ja sosiaaliset kuviot eroavat selvästi enemmistöyhteiskunnasta.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.