Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Asenteet vähemmistölain toteutumisen este

Publicerat fredag 13 december 2002 kl 12.04
Asenteet suomea ja meän kieltä kohtaan estävät Ruotsin uutta vähemmistökielilakia toimimasta niin kuin oli tarkoitus. Syypäänä on ennen kaikkea vähemmistökielien alhainen status yhteiskunnassa. Tämä ilmenee Luulajassa torstaina julkaistusta raportista.
Vähemmistökielilaki astui voimaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2000. Lain mukaan Jällivaaran, Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion suomenkieliset ja meänkieliset voivat vaatia viranomaisilta yleisiä palveluja omalla vähemmistökielellään. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Harvat käyttävät suomea tai meän kieltä, kun ovat esimerkiksi terveyskeskuksen kanssa tekemisissä. Tämä johtuu usein asenteista ja siitä että esimerkiksi sairaanhoidon ammattitermejä ei yksikertaisesti tunneta, sanoo historioitsija Lars Elenius Sisuradiolle. Elenius on Norrbottenin Lääninhallituksen toimeksiannosta haastatellut 120 Norrbottenin asukasta ja viranomaista. Asenteilla on omat historialliset juurensa. Vuosien mittaan Pohjoisruotsissa on kehittynyt etninen hierarkia, jonka huipulta löytyy Ruotsi, sanoo Lars Elenius. Raportissa ehdotetaan, että tietoa Ruotsin vähemmistökielistä pitäisi levittää esimerkiksi kouluihin ja kulttuurialan toimintaan. Vähimmistöjen oikeudet pitäisi tunnusta koko yhteiskunnassa, ei ainoastaan viranomaisten toimistoissa. RSKL:n pohjoisen piirin puheenjohtajan Martti Makkosen mukaan vähemmistökielilaki ja sen tuomat oikeudet ovat vielä monelle ruotsinsuomalaisellekin tuntemattomia. Siksi tarvittaisiin tiedutuskampanjointia, Makkonen sanoo Sisuradiolle. (SR Sisuradio/er)
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.