Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Työväenrunoilija Kössi Kaatraa muistettiin

Julkaistu onsdag 7 november 2007 kl 15.20
Kössi Kaatran hauta kukitettiin 7.11.2007.

Ruotsinsuomalaisen työläisrunoilija Kössi Kaatran syntymästä on tullut kuluneeksi 125 vuotta. Kössi Kaatra eli Gustav Adolf Lindström pakeni Suomesta Ruotsiin vuoden 1918 sisällissodan jälkeen. Kaatra muistetaan paitsi suomentajana myös ruotsinsuomalaisen kulttuurin raivaajana. Kössi Kaatra on haudattu Huddingen hautuumaalle, jossa hänen haudalleen laskettiin keskiviikkona kukkia. Paikalla puhui ruotsinsuomalaisaktiivi Matti J. Korhonen.

Kaatra aloitti runojen kirjoittamisen 1900-luvun alussa Eino Leino esikuvanaan mutta tutustuttuaan työväenliikkeeseen hänen runoutensa sai uuden suunnan. Syntyi poliittinen runoilija Kössi Kaatra jonka tekstistä näyte.

Toimittaja Asko Sole on perehtynyt laajasti Kössi Kaatran elämään. Hänen mielestä muistoa kannattaa vaalia muun muassa siksi että hän oli 1920-luvulla ensimmäinen suomalainen teatterijohtaja Ruotsissa.

SR Sisuradio/Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sr.se

Demokratian esitaistelija

Gustaf Adolf Lindström (myöhemmin Kössi Kaatra) syntyi 7.11. 1882 Lohjalla köyhään kauppiasperheeseen. Tampereella hän pääsi kauppaliikkeen juoksupojaksi ja pian asianajotoimiston avustajaksi. Kössi hamusi luettavakseen  sen ajan kirjaklassikoita ja työväenliikkeen julkaisuja ja aloitteli runojen rustailun. Ensimmäinen kokoelma Kynnyksellä ilmestyi 1903. Uuden vuosisadan alussa Kössi alkoi itseopiskella ranskaa ja venäjää. Oppivainen, hyvämuistinen ja lahjakas Kössi opetteli vielä saksan ja ruotsin kieletkin; niistä olikin myöhemmin hyötyä käännöstyössä. Vuoden 1905 suurlakko sai Kössin vakuuttuneeksi sortovallan vaikutuksesta työväestön elämään. Elintarvikepula oli valtava etenkin kaupungeissa ja suuremmissa taajamissa. Venäjällä työväestön herääminen omien etujensa parantamiseksi antoi Suomen työväestölle uskallusta tehdä samoin. Kössi Lindströmin suuri hetki koitti 1.11.1905 Tampereella, silloin hän luki Yrjö Mäkelinin laatiman nk. Punaisen julistuksen, jossa vaadittiin jakaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle uskontoon, varallisuuteen tai sukupuoleen katsomatta äänioikeutta ja mahdollisuutta asettua ehdokkaaksi yleisissä  vaaleissa. Vaatimuksen takana oli  työväestö, osa porvaristoa ja papistoa. Julistus oli painettu punaiselle paperille, josta sen nimikin on peräisin. Tavoitteet saavutettiinkin, ja Suomi siirtyi ilman ylimenokautta vanhasta säätyvallasta Euroopan demokraattisimpaan parlamenttijärjestelmään.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".