Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Suomessa juhlitaan vähemmistökieliä

Publicerat fredag 28 februari 2003 kl 16.28
Maaliskuun alusta tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun Euroopan vähemmistökielisopimus astui voimaan Suomessa. Sopimuksen voimaantulon jälkeen on tehty parannuksia etenkin ruotsinkielisten asemaan. Sen sijaan esimerkiksi romanikielen kehittäminen polkee paikallaan.
Suomenruotsalainen seminaariväki kilisteli maljoja Suomen uudelle kielilaille, jonka uskotaan tuovan monia parannuksia ruotsinkielisten asemaan. Omakielisiä palveluja ei enää tarvitse vaatia omalla kielellä, vaan ne on tarjottava kyselemättä. Edistysaskel on varmasti mieleen myös vähemmistökielisopimusta valvovalle Euroopan neuvostolle. Neuvoston toiselle huolenaiheelle, saamen kielelle, on käynyt köpelömmin. Uusi kielilaki koskeen suomen ja ruotsinkieltä. Mutta miten on käynyt muiden vähemmistökielien? Suomen kanta näyttää olevan, että mitään ei tarvitse tehdä kun, ei ole erikseen käsketty. Ulkoministeriön linjajohtaja Marcus Laurentin johdolla Euroopan Neuvostolle laaditussa raportissa todetaan yksiselitteisesti, että esimerkiksi romanien kouluolot ovat Suomessa edelleen kurjassa jamassa. Omaan kultturiinsa ja kieleensä pääsee koulussa tutustumaan vähemmän kuin joka kummenes romanilapsi, opetusta yliopistotasolla ei ole, romanikielisiä radio-ohjelmia on tarjolla 12 minuuttia viikossa. Pieniä parannusehdotuksia on kuitenkin viritetty. Venäjän kielen suhteen asiat ovat hieman paremmin. Suomen toiseksi suurin vähemmistö on perustanut mm. omia päiväkoteja, ja kokonaan venäjänkielisten koulujen perustamistakin on suunniteltu. Tätä maailmankieltä opetetaan myös monissa yliopistoissa. (SR Sisuradio/Helsinki/Katri Nisula)
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.