Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kielilautakunnan historia kansissa

Julkaistu onsdag 11 juni 2008 kl 15.39
Paula Ehrnebo esitteli Kielilautakunnan kaksikielistä historiikkiä keskiviikkona.

Toissa vuonna toimintansa lopettaneen Kielilautakunnan historiikki on valmistunut. Kielilautakunta ehti huoltaa ruotsinsuomea ja neuvoa ruotsinsuomalaisia kolmekymmentä vuotta ennen kuin siitä tuli osa Kielineuvostoa. Samalla lautakunnasta tuli viranomainen.
Kielilautakunnan historian leimaava piirre oli epävarmuus, kertoo ”Neuvojasta neuvostoon” -kirjan tehnyt Paula Ehrnebo.


Epävarmuutta siis, mutta myös uurastusta. Vuosikymmentä aikana ehdittiin tehdä joukko sanastoja, joista on ollut korvaamaton apu ruotsinsuomalaisille, Paula Ehrnebo kertoo.

Paula Ehrnebo jos kuka tuntee Kielilautakunnan. Hän oli itse siinä töissä parikymmentä vuotta. Nyt hän on sen seuraajan eli Kielineuvoston päällikkö.

Entä sitten käyttäjät eli asiakkaat? Tukholmalainen kääntäjä Marjut Markkanen on ollut sekä Kielilautakunnan että Kielineuvoston asiakas. Hänen mielestään neuvosto on suureksi avuksi ruotsinsuomalaisille.

SR Sisuradio/Jorma Ikäheimo
jorma.ikaheimo@sr.se

Kielilautakunnan synty

Ruotsinsuomalainen kielilautakunta syntyi suuren muuttoaallon seurauksena. Monilla oli ongelmia uuden kielen kanssa ja tulkkien ja kääntäjien tarve oli suuri. Todettiin, ettei ollut elintä, joka olisi pystynyt vastaamaan kieliongelmiin. Puute oli konkreettinen, kun ei tiedetty esimerkiksi miten landsting tai försäkringskassa olisi käännettävä suomeksi. Kyse oli nimenomaan Ruotsin yhteiskunnalle tyypillisistä käsitteistä.

Alkutahdit Kielilautakunnalle löytiin vuonna 1975, jolloin perustettiin työryhmä valmistelmaan kielenhuoltoelimen perustamista. Perustava kokous pidettiin jo samana vuonna ja toiminta aloitettiin 1976.

Kielilautakunnan tehtävä oli yksiselitteinen: huoltaa ja kehittää Ruotsissa käytettävää suomen kieltä. Vielä tarkennettuna: ruotsinsuomi olisi pyrittävä säilyttämään mahdollisimman samanlaisena kuin suomensuomi. Ainoat erot olisivat vain sanastollisia.

Suomi oli Ruotsissa pitkään virallisesti siirtolaiskieli. Vähemmistökielen asema tuli vasta vuosituhannen alussa.

Epäselvää oli asema: lautakunta toimi viranomaisen tavoin mutta ei tunnustettu sellaiseksi. Mutta juridisesti järjestö oli kuitenkin aatteellinen yhdistys.

Talous aina ongelma

Neuvojasta neuvostoon -historiikki kertoo kuinka talous oli aina järjestön ongelma.

”Kielilautakunnan vanhoja toimintakertomuksia ja tilinpäätöksiä selatessaan joutuu kerta toisensa jälkeen hämmästelemään, miten lautakunta ylipäänsä pystyi toiminaan yli 30 vuotta, vaikka sen talous oli aina erittäin niukka ja epävarma.”

Vuodet kuluivat kymmeniä apurahahakemuksia rustaillessa. Yhtä epävarmaa vuotta seurasi toisen samanmoinen. Kuvaavaa on, että talous pysyi kasassa työntekijöiden vanhempainvapaan ja virkavapauksien avulla!

Paula Ehrnebon historiikki kertoo myös sen, ettei edes oma varainhankinta tuottanut aina tulosta, kun suurella vaivalla koottuna sanastoja ei saatu myytyä tarpeeksi.

Lautakunta julkaisi myös Kieliviesti-lehteä, joka sekin eli puutteellisten voimavarojen ja pienenevien tilaajamäärien kurimuksessa.

Kielineuvonta tärkeää

Ruotsinsuomalaisen kielilautakunnan keskeinen tehtävä on ollut Ruotsin yhteiskuntaa kuvaavien käsitteiden suomenkieleisten vastineiden löytäminen. Tärkeää tässä on ollut päivittäinen neuvonta.

Kielilautakuntaan ehti tulla parin vuosikymmenen aikana vuosittain enimmillään kolmattatuhatta kysymystä.

Sanastot kirjoiksi

1980-luvun puolivälistä lähtien Kielilautakunta tuotti lukuisia isoja sanastoja, joista on ollut korvaamaton apu monelle:

- koulusanasto
- työmarkkinasanasto
- liikennesanasto
- sosiaalialan sanasto
- kasvien ja eläinten sanasto
- juridiikan sanasto
- kirkollisen elämän sanasto
- pankkisanasto
- nuorten puhekielen sanasto
- lääketieteen sanasto
- apuvälinesanasto
- urheilusanasto

Suuri tavoite työssä on ollut Vastauspankin suunnittelu. Internet-pankista kysyjä saisi jo tehtyjen termisuositusten kautta vastauksen kyselyynsä. Vastauspankki jäi kuitenkin avaamatta Kielilautakunnan toimiessa. Nyt Kielineuvoston aikana tietokanta on toiminnassa.

Kielilautakunnan vuonna 1975 alkanut historia päättyi nykyisessä muodossaan 2006, jolloin siitä tuli osa Kielineuvostoa ja elin sai samalla viranomaisen statuksen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".