Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Suomen opetuksen tila syksyllä 2008

Julkaistu torsdag 21 augusti 2008 kl 10.56

Suomi kielivalintana

Vain harvat koulut hyödyntävät mahdollisuuttaan tarjota suomea kielivalinta-aineena. Suomi on yksi niistä kielistä, joita on erityisoikeus tarjota kun koulut järjestävät tavallisesti kuudennella tai seitsemännellä luokalla alkavaa niin sanottua modernin kielen opetusta. Silti vain vajaat parisenkymmentä koulua koko Ruotsissa on tarttunut tähän mahdollisuuten. Sisu-uutiset kartoitti, mitkä koulut.  

Suurin osa kouluista sijaitsee Norrbottenissa, mutta malli on myös käytössä joillakin eteläisimmillä ruotsinsuomalaispaikkakunnilla kuten Trollhättanissa, Eskilstunassa ja Uppsalan pohjoispuolella sijaitsevassa Gimossa.


 

Suomi äidinkielenä

Aikaisempaa useammalla ruotsinsuomalaisella on heinäkuusta 2008 lähtien oikeus opiskella koulussa suomea äidinkielenä. Enää ei opetuksen järjestämiseksi vaadita, että suomen on oltava jokapäiväinen seurustelukieli oppilaan kotona. Viiden oppilaan ryhmäkokovaatimus on myös poistettu.  SR Sisuradio kartoitti, onko laajennettu oikeus tuonut lisää oppilaita kymmenessä suurimmassa ruotsin- suomalaiskunnassa ja kysyi, miten sääntömuutoksesta on tiedotettu.  



 

 

Tarkista tilanne omassa kunnassasi!

Äidinkielen opetuksesta kunnissa vastaavat kertovat suomen opetuksen tilanteesta syyslukukauden 2008 alussa:

 

Ei ryntäystä Mälarinlaaksossa
- tilanne Västeråsissa, Eskilstunassa,
Södertäljessä ja Botkyrkassa

Suomenkielen opetukseen ei ole ollut ryntäystä alkavalla lukukaudella ainakaan Västeråsissa ja Eskilstunassa, joissa on määrällisesti eniten ruotsinsuomalaisia Keski-Ruotsin Sisuradion kuuntelualueella.
Oppilasmäärien lisäystä olisi kenties voinut odottaa koska tästä lukukaudesta lähtien koulujen on järjestettävä äidinkielen opetus, vaikka oppilaita olisi vain yksikin, eikä kielen myöskään enää tarvitse olla päivittäinen käyttökieli, vaan pelkästään jonkinasteinen side suomenkieleen ja kulttuuriin riittää.
Kuntien tiedottaminen muutoksesta koululaisten vanhemmille on ollut vähäistä. Eskilstunan koulutoimen monikulttuuri-yksikön rehtori Örjan Norsted sanoo, että informaatiota suoraan vanhemmille ei ole kunnalta lähtenyt.


 

Liki samanverran suomalaistaustaisia on Eskilstunassa ja Västeråsissa, mutta suomenkieltä opiskelee moninkerroin useampi koululainen Eskilstunassa vaikka nyt ajankohtainen muutos ei olekaan lisännyt suomenkieltä lukevien määrää.

Eskilstunan kunnan koulutoimella on vanhastaan hyvät yhteydet suomalaistaustaisiin, sanoo äidinkielen opetuksesta Eskilstunan kouluissa vastaava rehtori Örjan Norsted, suomenkieliset opettajat ja kunnan koulujen johdot kyllä tietävät muutoksesta, mutta kenties vanhempiakin olisi pitänyt informoida erikseen, hän toteaa.

Västeråsissakaan muutoksesta ei ole tiedotettu, kertoo äidinkielen opetuksesta vastaavan kaksikielisyyskeskuksen työntekijä Gerd Reho, jolle ei itselleenkään ole vielä selvinnyt, että suomenkielen ei tästä syksystä lähtien enää tarvitse olla elävä kieli perheen koti-oloissa vaan pelkkä side suomenkieleen riittää.

Gerd Reho Västeråsin kaksikielisyyskeskuksesta sanoo, että lukiossa suomenkieltä opiskelevien määrä tällä lukukaudella on pikemminkin pienempi kuin ennen. Vuosittain lukiotasolla Västeråsissa opiskelee suomea 5-7 oppilasta, tänä syksynä ilmoittautuneita on vain 3, mutta nyt näin koulujen alkaessa saattaa tulla muutama oppilas lisää. Esi- ja peruskoulussa suomenkielen oppilasmäärät Västeråsissa eivät myöskään viime vuosina ole olleet suuria. Tämän lisäksi on Västeråsin suomenkielisillä luokilla arviolta parisenkymmentä oppilasta.

Vaikka Eskilstunassakaan suomenkieltä äidinkielenään lukevien määrä ei ole kasvanut tänä syksynä voimaan tulleen muutoksen myötä nousee se kuitenkin nousee yli sadan pelkästään peruskoulussa kun Västeråsissa puhutaan kaiken kaikkiaan muutamasta kymmenestä vaikka sekä Västeråsissa ja että Eskilstunassa on muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan samanverran eli kaksitoistatuhatta ensimmäisen ja toisen polven ruotsinsuomalaista molemmissa.

Muissa kouluissa suomea opettelevien lisäksi Eskilstunassa on myös ruotsinsuomalainen koulu, jossa sielläkin on yli sata oppilasta, kertoo äidinkielen opetuksesta vastaavan monikulttuuriyksikön rehtori Örjan Norsted.

SR Sisuradio/Merja Laitinen
merja.laitinen@sr.se

Botkyrkan ja Södertäljen peruskouluissa äidinkielen tunnit käynnistyvät heti syyslukukauden alussa.

Oppilasmäärä on pysynyt entisellään eikä laajentunut oikeus äidinkielen opiskeluun ole ainakaan toistaiseksi houkutellut oppilaita, jotka eivät puhu kotonaan suomea. Rehtorit odottavat kuitenkin, että ilmoittautumisia tulee vielä ensimmäisten kouluviikkoujen aikana.

Södertäljen peruskouluissa suomenkielen lukijoita on 90, naapurikunnassa Botkyrkassa parisenkymmentä enemmän, 112 oppilasta.

Molemmissa kunnissa on kolme kiertävää äidinkielen opettajaa. Södertäljen ilmottunneista oppilaista kaikki puhuvat suomea, kertoo rehtori Eva Holmerin.

- Jos tunneille tulee oppilaita jotka eivät puhu suomea, silloin on mietittävä opetetaanko niitä oppilaita erikseen omana ryhmänään vai yhdessä muiden oppilaiden kanssa, Holmerin sanoo.

Hän aikoo ottaa yhteyttä Kouluvirastoon ja suunnittelee oppettajien koulutuspäivän järjestämistä, mutta opetuksen aloittamista se ei viivytä.

- Jos opetuksessa ilmaantuu parannettavaa se tehdään myöhemmin, Holmerin toteaa.

Botkyrkassa suomenkielen opetuksesta vastaava rehtori Josef Kutz kertoo puolestaan SR Sisuradiolle, että opetus hoituu ja nykyiset kolme opettajaa pystyvät ottamaan lisätunteja mikäli oppilaita ilmaantuu.

Uudet väljemmät säännöt eivät Botkyrkassakaan ole houkutteleet peruskoulussa uusia suomenkielen lukijoita.

Mutta entäpä esikoulu? Södertäljessä on ilmoittaunut äidinkielen harjoitukseen kaksi lasta, jotka eivät kotonaan puhu suomea. Rehtori Eva Holmerin sanookin, että esikouluikäisten vanhempien keskuudeessa tietoisuus äidinkeilen merkityksestä on kasvanut viime vuosina.

SR Sisuradio/Leena Häyrynen
leena.hayrynen@sr.se

Suomi kielivalintana näissä kouluissa

Seuraavat koulut tarjosivat suomea kielivalinta-aineena Kouluviraston lukukauden 2007/2008-tilaston mukaan. Kistan ruotsinsuomalaisessa koulussa suomen opetusta saavat oppilaat, joilla ei ole suomi äidinkielenä.

1. Bolagssskolan, Kiruna
2. FriaInterMilia skolan, Motala
3. Gränsskolan, Haparanda
4. Hallenborgsskolan, Rydsgård
5. Hietaniemi friskola, Hedenäset
6. Innanbäckens skola H, Kalix
7. Karesuando skola, Karesuando
8. Lomboloskolan, Kiruna
9. Manhemsskolan, Kalix
10. Marielundsskolan, Haparanda
11. Nikkala skola, Nikkala
12. Nya läroverket, Luleå
13. Pello skola, Pello
14. Kronogårdsskolan, Trollhättan
15. Skiftingehus, Eskilstuna
16. Svansteins Centralskola, Övertorneå
17. Sverigefinska skolan i Kista, Kista
18. Vallonskolan, Gimo
19. Årstaskolan, Eskilstuna
20. Övertorneå CSK, Övertorneå

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".