Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Vähät etuudet on saatu sitkeällä työllä

Julkaistu onsdag 4 mars 2009 kl 15.33
1 av 2
Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin Piiri ja Tukholman Suomalaiset Sotaveteraanit juhlivat keskiviikkona neljäkymmenvuotista taivaltaan Suomen Tukholman instituutissa.
2 av 2
Marketta (vas.) ja Inkeri Kivisaari osallistuivat keskiviikon juhlaan.

Suomen Sotaveteraaniliiton Ruotsin Piiri ja Tukholman Suomalaiset Sotaveteraanit ovat tänään juhlineet neljäkymmenvuotista taivaltaan arvokkain menoin Tukholman Suomen instituutissa.

Toimintansa aikana Ruotsissa asuvat Suomen osallistuneet veteraanit ovat sitkeydellään saaneet taisteltua etuisuuksia, jotka Suomessa asuville veteraaneille lankesivat luonnostaan.

Eikä veteraanien arvostuskaan ole aina ollut sitä mitä se on tänään.

Ruotsiin muuttaneet Suomen sotien veteraanit joutuivat vieläkin pidempään kuin Suomessa asuvat veljensä potemaan arvostuksen puutetta Suomen yhteiskunnan taholta. Valtiovalta ei halunnut ymmärtää, että perusetuisuus - rintamalisä - kuuluisi myös Ruotsissa asuville veteraaneille.

Asiasta jouduttiin käymään tiukkaa kädenvääntöä kymmenisen vuotta. Tauno Ahtila muistelee erästä Ruotsin veteraanidelegaation käyntiä 1980-luvulla Suomen eduskunnassa.

Mutta lopulta Ruotsissa asuvat veteraanit saivat yllättäin vetoapua rintamalisätaistelussaan korkealta taholta. Elettiin vuotta 1987. Suomessa kokoomuksen Harri Holkerista oli tullut pääministeri ja Suomen Tukholman suurlähettiläänä toimi tuolloin Björn Alholmi.

Kolmen palstan lehtileike 6.9 1987 Helsingin Sanomissa kertoo:
Holkeri lupaili rintamalisää ruotsinsuomalaisveteraaneille, pääministeri tapasi siirtolaisia Tukholmassa

Holkerin lupaus ei jäänyt korulauseeksi, vaan asiat saivat vauhtia. Mutta koska rintamalisä oli sidottuna Suomen eläkejärjestelmään, tarvittiin lakimuutos, ennenkuin runsasta vuotta myöhemmin rintamlisää voitiin lopulta maksaa myös Ruotsissa asuville Suomen sotien veteraaneille.

Tämän jälkeen mahdollistui myös Ruotsissa asuvien veteraanien oikeus päästä Suomen valtion maksamana kuntoukseen joko Suomeen tai Ruotsiin ja hammashoidon osittainen korvaaminen.

Taistelussaan etuisuuksiensa puolesta Ruotsissa toimivat sotaveteraanit pitivät lähtökohtanaan ajaa samalla kaikkien ulkosuomalaisten veteraanien asiaa.

Sotaveteraanien toiminta Ruotsissa ei suinkaan kerry sodan muistelemiseen vaan se on nelikymmenvuotisen historiansa aikana keskittynyt sosiaaliseen toimintaan, veljesapuun pääosin vapaaehtoisvoimin.

Mutta palataan kuitenkin hetkeksi sotaan. Tauno Ahtila ehti olla monessa mukana, muun muassa myös eräänlaisena työnjohtanana venäläisille sotavangeille, jotka vetivät puhelinlinjaa venäläisiltä takaisin vallatulle Rouhialan voimalaitokselle:

Veteraanien keski-ikä Ruotsissa on kahdeksankymmentä kuusi vuotta ja rivit harvenevat tiuhaan tahtiin. Enimmillään jäseniä on ollut kolmetuhatta viisisataa ja jäsenyhdistyksiä kaksikymmentä neljä. Tänään varsinaisia jäseniä on neljäsataa kahdeksankymmentä yhdeksän ja yhdistyksiä yhdeksäntoista.

Yhdistystoimintaa voisi pyörittää myös nuoremmat tukijäsenet, mutta miten on jatkumon laita?

SR Sisuradio/Leena Koivuneva
leena.koivuneva@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".