Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Södertörnissä opiskellaan ruotsinsuomalaisuutta

Julkaistu onsdag 1 april 2009 kl 09.35

Suurin osa Ruotsissa opettajiksi opiskelevista ei saa kunnollista opetusta Ruotsin kansallisista vähemmistöistä. Tämän osoittaa Sisuradion tekemä kysely.

Södertörnin korkeakoulu Huddingessa on kuitenkin ainutlaatuinen, koska siellä osa opettajiksi opiskelevista käy pakollisen kurssin kansallisista vähemmistöistä.  Ja kurssista on tullut suuri menestys opiskelijoiden keskuudessa.

Myös ruotsinsuomalaisiinkin perehdytään todenteolla - ja nyt pääsemmekin seuraamaan ryhmää, joka keskittyi kurssilla juuri ruotsinsuomalaisiin.

Kun ryhmälle lankesi ruotsinsuomalaisryhmä osakseen tuli tehtävä aluksi pettymyksenä, kertoo opiskelija Rebecca Rodriguez.

Suurin osa Ruotsissa opettajiksi opiskelevista ei saa kunnollista opetusta Ruotsin kansallisista vähemmistöistä. Tämän osoittaa Sisuradion tekemä kysely - josta kuulimmekin jo uutisissa.

Södertörnin korkeakoulu Huddingessa on kuitenkin ainutlaatuinen, koska siellä osa opettajiksi opiskelevista käy pakollisen kurssin kansallisista vähemmistöistä.

Ja kurssista on tullut suuri menestys opiskelijoiden keskuudessa.

Vaikka ruotsinsuomalaisiin tutustuminen ensisilmäyksellä tuntui tylsältä osoittauitui aihe siis antoisaksi . Ja kurssin päätteeksi Rebecca Rodriguezin ryhmä osasi jo tarjoilla aimoannoksen ruotsinsuomalaistietoutta kurssitovereilleen järjestetyssä esitelmässä.

Aluksi ryhmä maalaili ruotsinsuomalaisten historian pääpiirteet: Ruotsin ja Suomen monisatavuotisesta yhteisestä taipaleesta metsäsuomalaisten kautta sotalapsiin. Rebecca Rodriguezin mielestä yksi kurssin täkemmistä anneista oli juuri muistutus ruotsinsuomalaisten pitkistä juurista Ruotsin maassa.

Historian lisäksi ryhmä selvensi kurssitovereilleen käsitteet suomalainen, suomenruotsalainen, ruotsinsuomalainen ja Ruotsin suomenruotsalainen. Käsitteiden saaminen paikoilleen vei kuitenkin ryhmältä itseltäänkin oman aikansa.

Kuivahkoja käsitteitä opiskelijat höystivät taitavasti suomalaisen kulttuurin elementeillä: esitelmässä viuhahti niin tippaleipä ja sima, mämmi ja laatikot kuin tina, juhannuskokko, sauna ja tangokin. Kalevala nostettiin suomalaisten pyhäksi kirjaksi. Mukana oli myös aito ruotsinsuomalainen kansallispuku ja suuri annos suklaata.

Kultttuurihile oli kuitenkin vain lisämausteena esitelmässä sillä tulevina opettajina ryhmä keskittyi kuvaamaan ruotsinsuomalaisten koulutilannetta. Lähtökohtana oli ajat, joilloin suomen kielen puhuminen oli kiellettyä Ruotsin koulussa. Sieltä siirryttiin kuvaamaan 1960- ja 1970-luvun suurta muuttoaltoa ja suomalaisluokkien syntyä. Ruotsin-suomalaisten kouluhistoria olikin koko kurssilla se, mikä jätti syvimmät jäljet ryhmän jäseneen Pierre Yackobiin.

Pierren kurrsitoveri Julyana Rhawi sai puolestaan vastauksen kysymykseensä, miksi suomalaisoppilaat aikaisemmin usein koettiin hiljaisina hissukoina kouluissa.

Rebecca Rodriguez kävi itse koulua, jossa oli suomalais- luokkia. Hänelle suomalaisluokkien merkitys aukesi ryhmätyön myötä uudella tavalla.

Esitelmä ei kuitenkaan liikkunut vain historiallisissa ajoissa. Suomalaisluokkien alasajosta siirryttiin nykytilanteeseen.

Opiskelijat olivat siis kartoittaneet ruotsinsuomalaiset vapaakoulut ja erityisesti perehtyneet Tukholman ruotsinsuomalaiseen kouluun. Myös ruotsinsuomalaisten vapaakoulujen olemassaolo ja toimintamalli tuli yllätyksenä, Rebecca kertoo.

Rebeccan ryhmä syvensi esitelmäänsä omalla pienellä kyselytutkimuksella. Ryhmä vieraili Botkyrkan suomenkielisessä esikouluryhmässä ja antoi vanhempien täyttää kyselolomakkeen, jossa tiedusteltiin muun muassa, miksi vanhemmat olivat valinneet lapsillensa suomenkielisen esikoulun, olivatko he valintaansa tyytyväisiä ja miten he kokivat, että lapsensa suomen ja ruotsin kieli oli ryhmässä kehittynyt. Lisäksi kyselyssä tiedusteltiin, mitä kieliä lasten kotona puhutaan, minkäkielistä lastenkirjallisuutta ja filmejä kotona oli käytössä ja jos vanhemmat harkitsivat lastensa laittamista suomenkieliseen peruskouluun. 

Suomenkielisen esikouluryhmän lasten vanhemmat ovat siis tyytyväisiä valintaansa ja niin on myös ruotsinsuomalaisiin opettajakoulutuksessaan perehtynyt ryhmä kurssiinsa, sanovat Pierre Yocub ja Rebecca Rodriguez.

He ovat vakuuttuneita, että kurssilla hankituista tiedoista on hyötyä opettajan työssä.

SR Sisuradio/Kaisa Vuonokari
kaisa.vuonokari@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".