Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Pahoinpidellyt naiset heikoilla

Julkaistu fredag 22 januari 2010 kl 12.37
Kvinnor som utsatts för hedersrelaterat våld riskerar att bli utan skyddshemmet. Foto: Claudio Bresciani / Scanpix

Viranomaisten tavassa kohdata pahoinpitelyn uhriksi joutuneita naisia on suuria puutteita. Erityisen suuria puutteet ovat kun on kyse kansallisiin vähemmistöihin kuuluvista naisista kuten ruotsinsuomalaisista. Näin todetaan Kansanterveyslaitoksen Folkhälsoinstitutetin asiaa selvittäneessä osaraportissa.

Haaparannan seurakunnan diakoni Eila Kastu kohtaa työssään pahoinpitelyn uhriksi joutuneita naisia. Seurakunta tekee yhteistyötä Haaparannan naispäivystyksen kanssa, missä apua tarvitsevien naisten yöpymisiä oli viime vuonna yli 200 eli kuusi kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös monet muut naispäivystykset kertovat lisääntyneestä avuntarpeesta, kertoo valtakunnallinen Kvinnofridslinjen.

Kaiken kaikkiaan poliisin tietoon tulee vuosittain lähes 30 000 tapausta, joissa yli 15-vuotiasta naista on lyöty, potkittu, kuristettu tai muuten vahingoitettu. Useimmiten teon takana on oma mies tai poikaystävä.

-Kyllä näissä tapauksissa miehen itsetunto ja itsekunnioitus on kokonaan hävinnyt. Nämä miehet hakevat miehisyyttä siitä tunteesta, että ovat vahvempia, diakoni Eila Kastu sanoo.

Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten on vaikeampi saada viranomaisilta apua kuin valtaväestön, todetaan Kansanterveyslaitoksen Folkhälsoinstitutetin juuri julkaisemassa osaraportissa. Ongelmana on etenkin se, ettei omakielistä apua ole aina saatavissa esimerkiksi suomen- tai saamenkielisille naisille.

Haaparannalla ei kieli ole ongelma, ja keskustelukerho pahoinpidellyille naisille on parhaillaan vireillä, kertoo diakoni Eila Kastu.

-Alkoholi on suurin ongelma, ja muut päihteet. Useimmiten niitä löytyy taustalta. Mutta on sellaisiakin tapauksia, että kyseessä on ihan akateemikkoperhe.

Haaparannan seurakunnan diakoni Eila Kastu kohtaa työssään pahoinpitelyn uhriksi joutuneita naisia. Seurakunta tekee yhteistyötä Haaparannan naispäivystyksen kanssa, missä apua tarvitsevien naisten yöpymisiä oli viime vuonna yli 200 eli kuusi kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös monet muut naispäivystykset kertovat lisääntyneestä avuntarpeesta, kertoo valtakunnallinen Kvinnofridslinjen.

Kaiken kaikkiaan poliisin tietoon tulee vuosittain lähes 30 000 tapausta, joissa yli 15-vuotiasta naista on lyöty, potkittu, kuristettu tai muuten vahingoitettu. Useimmiten teon takana on oma mies tai poikaystävä.

-Kyllä näissä tapauksissa miehen itsetunto ja itsekunnioitus on kokonaan hävinnyt. Nämä miehet hakevat miehisyyttä siitä tunteesta, että ovat vahvempia, diakoni Eila Kastu sanoo.

Kansallisiin vähemmistöihin kuuluvien naisten on vaikeampi saada viranomaisilta apua kuin valtaväestön, todetaan Kansanterveyslaitoksen (Folkhälsoinstitutet) juuri julkaisemassa osaraportissa. Ongelmana on etenkin se, ettei omakielistä apua ole aina saatavissa esimerkiksi suomen- tai saamenkielisille naisille.

Haaparannalla ei kieli ole ongelma, ja keskustelukerho pahoinpidellyille naisille on parhaillaan vireillä, kertoo diakoni Eila Kastu.

SR Sisuradio/Tiina Laitila Kälvemark
tiina.laitila@sr.se

SR Sisuradio/Juha Tainiio
juha.tainio@sr.se

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".