Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Kunnat käyttäneet vain osan saamastaan valtionavusta

Julkaistu onsdag 23 februari 2011 kl 16.05
Norrbottenissa menee sekä suomen- että meänkielellä hyvin
(2:00 min)

Kunnat ja maakäräjät ovat vielä alkumetreillä suomenkielisten ja muiden vähemmistökielisten palveluiden selvittämisessä. Kunnat ovat käyttäneet selvitystyöhön vain kolmanneksen viime vuoden valtionavusta. Tämä todetaan ensimmäisessä selvityksessä uuden vähemmistölain toiminnasta.

Suurimmassa osassa hallintoalueiden 42 kunnassa toiminta on vasta käynnistymässä.

Suomenkieliseen hallintoalueeseen kuului raporttia tehdessä 26 kuntaa (helmikuun alussa hallintoalueeseen liittyi vielä kuusi kuntaa). Näistä viisi kuntaa on jo ollut mukana vuosikymmenen ajan. Norrbottenissa sekä suomenkielellä että meänkielellä menee hyvin, koska siellä on runsaasti ihmisiä, jotka puhuvat jompaa kumpaa tai molempia kieliä.

Osa hallintoaluekunnista on neuvotellut suomenkielisten palvelujen järjestämisestä paikallisten suomiseurojen tai muiden suomenkielisten järjestöjen kanssa, osa ei ole löytänyt neuvottelukumppania.

Tierpissä, Solnassa ja Sigtunassa sekä Ylitorniossa ja Pajalassa ei ole minkäänlaista ruotsinsuomalaista yhteistyökumppania.

Kunnat ja maakäräjät ovat käyttäneet saamastaan valtionavusta kolmanneksen selvittääkseen, miten kunnassa on suomenkielistä henkilökuntaa. Läheskään kaikissa kunnissa ei tiedetä, miten monta suomenkielistä esikoulunopettajaa, peruskoulun- tai lukion opettajaa tai kotipalvelun työntekijää kunnassa on.

Muiden vähemmistökielten tilanne suomeakin huonompi

Jos suomenkielisten palvelut ovat hakusessa, niin muiden vähemmistökielten osalta tilanne on vieläkin kehnompi.

Romanin ja jiddischin kielten osalta tilanne on erittäin huolestuttava. Näillä kielillä ei ole alueellista, kunnan tai maakäräjän rajoihin, perustuvaa hallintoaluetta, joten kielten hallitsijoita on vaikea etsiä.

Vain Eskilstunassa, Södertäljessä ja Västeråsissa suomenkielisillä romaneilla on järjestäytynyttä yhteistyötä kuntien kanssa.

Tukholman lääninhallitus ja Saamekäräjät ehdottavat, että näiden kielten tukemiseen ja elvyttämiseen osoitetaan taloudellista tukea.

Saamenkielisiä palveluita on joissakin hallintoalueen kunnissa, joissa on ollut toimintaa jo aikaisemmin, mutta Tukholman lääninhallituksen ja saamekäräjien selvitys osoittaa, että pelkästään saamenkielentaitoisen henkilökunnan löytäminen on kiven alla. Saamenkielisten lasten etsiminen on osoittautunut vieläkin vaikeammaksi.

Tukholman lääninhallitus ja Saamekäräjät ehdottavat, että vähemmistökieliset toimijat tekisivät yhteistyötä.

Kuntien ja maakäräjien pitäisi yhdessä vähemmistökielien edustajien kanssa suunnitella toimia vähemmistökielen tarjoamseksi ja kielen elvyttämiseksi siellä, missä kieli on jo häviämässä.

Tukholman lääninhallitus ja Saamekäräjät luovuttivat ensimmäisen selvityksen hallintoaluekuntien vähemmistökielisistä toimista hallitukselle keskiviikkona.

Hallintoaluekunnat

  • Borås
  • Botkyrka
  • Eskilstuna
  • Gällivaara
  • Göteborg
  • Haaparanta
  • Hallstahammar
  • Haninge
  • Hofors
  • Huddinge
  • Håbo
  • Kalix
  • Kiiruna
  • Köping
  • Pajala
  • Sigtuna
  • Skinnskatteber
  • Solna
  • Sundbyberg
  • Surahammar
  • Södertälje
  • Tierp
  • Tukholma
  • Upplands-Bro
  • Upplands-Väsby
  • Uppsala
  • Uumaja
  • Västerås
  • Älvkarleby
  • Österåker
  • Östhammar
  • Övertorneå

Lähde: Sveriges Radio Sisuradio/2011

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".