Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Lainmuutos kaksinkertaisti raiskausilmoitusten määrän

Julkaistu tisdag 8 mars 2011 kl 15.44
Uhri ei enää syyllinen
(1:50 min)
Kuva: Jessica Gow/Scanpix

Ruotsissa kodin ulkopuolisista raiskauksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Syynä on asiantuntijoiden mukaan vuoden 2006 lakimuutos,sekä julkisen keskustelun aiheuttama asennemuutos. Rikosoikeuden professori Per-Ole Träskman Lundin yliopistosta näkee kaksi pääasiallista syytä.

Raiskauksen, tai juridisesti sanottuna väkisinmakaamisen, määrittelyksi riittää nykyään se, ettei uhri ole antanut suostumustaan tekoon. Kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaan kaikki tahdonvastaiset yhdynnät on tulkittava raiskaukseksi.

- Kun aikaisemmin väkisinmakaamisrikoksissa vaadittiin että tekijä käytti suhteellisen paljon voimakeinoja tai varsin merkittävää uhkaa, niin se kynnys laskettiin huomattavasti, Per-Ole Träskman sanoo.

Uhria ei siis Träskmanin mukaan enää Ruotsin lainsäädännössä pidetä syyllisenä. Hänen mukaansa kodin piirissä tehdyt raiskaukset eivät myöskään enää ole tabu, vaikka neljä viidesosaa raiskauksista tapahtuukin tuttujen kesken. Rikosoikeuden professori Per-Ole Träskman sanoo, että rangaistusten pituudet ovat myös muuttuneet noin yhdestä vuodesta kahteen tai kolmeen vuoteen. Rikosilmoituksia tehdään Ruotsissa huomattavasti enenmmän kuin Suomessa.

Amnestyn Suomessa tekemässä tutkimuksessa ilmenee, että suomalaiset olettavat poliisille tehtyjen raiskausilmoitusten johtavan selvästi useammin oikeustoimiin, kuin mitä tosiasiallisesti tapahtuu.

Rikosuhripäivystyksessä Huddingessa työskentelevä Pirkko Rämö sanoo, ettei rikosilmoitusten määrät ole ainakaan sillä alueella lisääntyneet. Hän sanoo, että usein tekijä on tuntematon tai puolituttu, eikä naiset enää häpeä sitä samalla tavoin kuin ennen.

- Ei naiset itseänsä syyttele enää, se on miesten ongelma, Rämö sanoo.

Rämön mukaan raiskaajan puolustusasianajajan käytös voi vaikuttaa loukkaavalta ja myös vahingonkorvauksen hakeminen raiskaajalta koetaan halventavana. Rämö sanoo, että alle kaksikymmentävuotiaat kokevat tapahtuneesta eniten häpeää, ja heillä saattaa olla suurempi kynnys rikosilmoituksen tekemiseen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".