Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu kulkevat käsikädessä

Julkaistu tisdag 22 mars 2011 kl 06.00
Veijo Pohjola, jäätikkötutkija
(2:14 min)
1 av 2
Jäätikkötutkija Veijo Pohjola arktisissa maisemissa,Foto Uppsalan yliopisto
2 av 2
Jäätikkö kauniilla säällä,Foto Veijo Pohjola

Maapallon ilmaston lämpeneminen ja jäätikköjen sulaminen pitäisi yhdistää maapallon väestönkasvuun.Näin sanoo professori Veijo Pohjola Uppsalan yliopistosta. Pohjola on johtanut tutkimusretkikuntia jo 15 vuoden ajan mm. Svalbardin jäätiköillä Huippuvuorilla. Parhaillaan on käynnistynyt 5-vuotinen yhteispohjoismainen projekti, jonka rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto.Pirjo Hamilton on tavannut jäätikkötutkija Veijo Pohjolan.

 Vanhin jää arviolta  miljoona vuotta vanha

Maapallon elinolosuhteet ovat vaihdelleet jo ennenkuin ihmislaji kehittyi ja alkoi asuttaa maapalloa.Esi-isämme olivat hyvinkin liikkuvaista lajia, ja seurasivat mammuttien jälkiä, ja vaihtoivat asuipaikkaansa riistan perässä.Kun ihminen alkoi viljellä maata noin 10.000 vuotta sitten ,tarve muuttaa asuinpaikkaa väheni.lmastollinen tila maapallolla oli myös hyvin stabiili, ja me elämme edelleen tätä aikaa. Vanhimmat jäätiköt ovat todistettavasti n 700.000 vuotta vanhoja ! Mutta Veijo Pohjolan mukaan arvioidaan, että kaikkein vanhimmat jäätiköt ovat n.1  miljoona vuotta vanhoja. 

Jääkarhujen määrä lisääntyy

Professori Veijo Pohjola on kokenut jäätutkija. 15  vuoden aikana hän on tehnyt ainakin 30 tutkimusmatkaa maapallon jäätiköille, ja seuraava matka on edessä tämän vuoden maaliskuussa. Tällä kertaa kysymys on kuitenkin vain laitteiston tarkastamisesta. Työskentelyolosuhteet arktisissa oloissa vaativat peruskunnon lisäksi ennenmuuta hyvää psyykkistä kuntoa, sanoo Veijo Pohjola. - Sääolosuhteet ovat usein tuuliset ja ankarat, ja esimerkiksi viikon aikana kykenee tekemään keskimäärin yhden päivän töitä ulko-olosuhteissa. Tämänlisäksi paljon ihastusta herättävät jääkarhut ovat aivan oikeasti petoeläimiä, ja niiden määrä on lisääntynyt tuntuvasti esimerkiksi Svalbardin jäätiköillä. - Jääkarhuja näkee lähes joka päivä ja ne tulevat myös lähelle. On osattava hätistellä ne tiehensä, ja meillä on oltava myös aseet mukana, kertoo Veijo Pohjola. On myös sattunut onnettomuuksia kun jääkarhu on hakenut tutkijan teltasta. 

Miksi jäätikköjen sulaminen on uhka ihmiskunnalle ?

- Meitä on niin paljon maapallolla, on Veijo Pohjolan yhteenveto ilmaston lämpenemisen seurauksista. - Jos meitä olisi vain 1 miljardi, olisi ehkä mahdollista muuttaa väestöä ,mutta 7 miljardin ihmisen muuttaminen ei onnistu, sanoo Veijo Pohjola. Hänen mielestään väestönkasvu ja ilmasto kysymys liittyvät elimellisesti toisiinsa. Pohjolan mielestä onkin melko hämmästyttävää,ettei väestönkasvusta keskustella enemmän tässä yhteydessä. - Kysymys on myös energia-ja luonnovarojen jakamisesta maailman rikkaiden ja köyhien kesken. Näemmähän jo nyt kuinka Kiinan talous kasvaa, ja siihen tarvitaan energiaa, ja se puolestaan merkitsee lisääntyviä päästöjä ilmakehään. - Ja entäpä sitten Afrikan mantere. Mikäli he myös haluavat saman elintason kuin me, se vaatii myös valtavasti energiaa.-On myös kysymys ihmislajin arvomaailmasta ja biologisesta tarpeesta lisääntyä. - Uskontojen mukaan lapset ovat Jumalan lahja. - Eli monisäikeinen problematiikka koko ilmastokysymys. - Kyllähän hiilidioksiidipäästöt ovat tietysti ongelma, mutta ei niiden rajoittaminen yksin riitä,sanoo Pohjola.

Tuulta ja tuiskua

Työskentely olosuhteet ovat ankarat. Pohjoisilla jäätiköillä tuulee ja sataa lunta , ja tämänvuoksi sekä varusteet että tutkijat ovat kovilla.  Myös suomalaista sisua tarvitaan, kertoo Veijo Pohjola . Arviolta 1 työpäivä viikossa voidaan olla ulkona.Tuulen voimakkuus on keskimäärin 6 metriä sekunnissa mutta usein kovempaa.Tutkijat ovat todella lähellä luontoa ja myös sen armoilla. Jäätikköjen ikoni jääkarhu on professori Veijo Pohjolan mukaan lisääntynyt tuntuvasti heidän tutkimusalueellaan Svalbardin jäätiköillä , ja jääkarhuja näkee joka päivä, ja niitä on myös osattava hätistellä pois. Aseistus ja ampumataito kuuluvat myös jäätikkötutkijan ammattitaitoon.Veijo Pohjola on työskennellyt myös etelänavalla ja siellä on arviolta vanhinta jäätä, jonka arvioidaan olevan jopa miljoona vuotta vanhaa. Tutkijat ovat poranneet jäätä, joka on 700 tuhatta vuotta vanhaa jäätä. Jään ikä voidaan määritellä erilaisten perusmateriaalien ja matemaattisten laskelmien avulla. Grönlannin jää on sensijaan nuorempaa ja ohuempaa ja vain 150 tuhatta vuotta vanhaa.
Maapallomme on yhteinen ja ihmisen on oltava varovainen, sillä me todella kykenemme tekemään muutoksia sanoo professori Pohjola. Senvuoksi on hyvin tärkeää, että maailman maat kokoontuvat yhteisiin ilmastokokouksiin ja vieläkin tärkeämpää, että päädymme hyviin päätöksiin.- Kortit ovat pöydällä, ja peli on käynnissä, ja saattaa olla että tarvitaan iso katastrofi, jotta todella suuret pelurit kuten USA ja Kiina lähtevät todella tosissaan mukaan, sanoo professori Veijo Pohjola.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".