Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ruotsin Kansallismuseon aarteita saatu myös suomalaislahjoituksilla

Publicerat måndag 9 april 2012 kl 06.00
Viidellä miljoonalla nimi kunniatauluun
(2:14 min)
Kansallismuseon johtaja Berndt Arell. Foto: Per-Åke Persson/Nationalmuseum

Ruotsin Kansallismuseon aarteita on saatu myös suomalaisten lahjoituksilla. Lahjoittajien joukossa on tunnettuja suomalaisia taiteen kerääjiä, mutta myös traaginen ihmiskohtalo. Nimet ovat esillä museon kunniataulussa. Kansallismuseon johtaja Berndt Arell haluaa nostaa esille neljän suomalaislahjoittajan nimet.

Historiallisimman suomalaislahjoittajan nimi on Hjalmar Linder (1862-1921). Hän oli suomalainen juristi ja suurliikemies, joka syntyi korkea-aateliseen virkamiesperheeseen ja kohosi suureksi maanomistajaksi ja puunjalostajaksi.

Suomen verisen sisällissodan jälkeen Linder arvosteli ankarasti valkoisten veritekoja, ja hänet leimattiin maanpetturiksi. Sen jälkeen hän möi kaiken omaisuutensa Suomessa ja muutti maanpakoon Ruotsiin.

- Ruotsin Kansallismuseolle tehdyt lahjoitukset liittyvät tähän aikaan. Talousvaikeuksiin joutunut Hjalmar Linder teki itsemurhan Ranskassa vuonna 1921. Kuriositeettinä mainittakoon, että Linder oli lyhyen aikaa naimisissa Suomen marsalkka Mannerheimin Sophie-sisaren kanssa, Kansallismuseon johtaja Berndt Arell kertoo.

Linder rikastutti lahjoituksillaan myös Suomen Ateneumia ja Sinebrychoffin museoita.


Tunnettuja taidekauppiaita

-Toinen suomalaishenkilö, joka teki lahjoituksia Ruotsin Kansallismuseolle, oli Gösta Stenman (1888-1947). Hän oli iso suomalainen taidekauppias ja keräilijä. Hänet tunnetaan myös Helene Schjerfbeckin tukijana.

- Stenman keräsi myös renessanssimestareiden Rembrandtin, Rubensin ja Tizianin töitä, Kansallismuseon johtaja Berndt Arell kertoo.

Ruotsiin Stenman muutti vuonna 1927. Tukholmassa hän toimi kansainvälisenä taidekauppiaana. Vuonna 1937 Gösta Stenman sai kuningas Kustaa V:n myöntämän kuninkaallisten taidekokoelmien hoitajan arvon.

- Stenmanin ja Linderin lisäksi myös Katja ja Leonard Bäcksbacka ovat, heti toisen maailmansodan jälkeen, lahjoittaneet 30 suomalaista taideteosta Ruotsin Kansallismuseon kokoelmiin, Arell ilmoittaa.


Suurlahjoittajat huomiodaan

Nämä neljä suomalaista historiallista lahjoittajaa ovat siis kaikki aikoinaan saaneet nimensä museon kunniatauluun. Varakkailla ihmisillä on nykyäänkin mahdollisuus saada nimensä tauluun.

-Nyt raja kulkee viidessä miljoonassa kruunussa, eli kun lahjoittaa vähintään sen verran, saa nimensä kunniatauluun. Tuoreimmat nimet aulan kunniataulussa ovat tältä vuodelta (2012), kun Anne-Marie ja Herbert Lembcke ovat antaneet tuntuvat lahjoituksen, kertoo Kansallismuseon johtaja Berndt Arell.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".