Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/
Pohjola-Norden -yhdistyksen selvitys pohjoismaalaisuudesta

Ruotsalaiset pohjoismaalaisia omassa maassaan

Päivitetty måndag 16 april 2012 kl 17.48
Julkaistu fredag 13 april 2012 kl 06.00

Ruotsalainen saattaa hyvinkin kuvitella työskentelevänsä toisessa Pohjoismaassa, mutta suunnitelman toteuttaa harva.

Tämän osoittaa Pohjola-Norden -järjestön teettämä tutkimus.

Joka toinen ruotsalainen pitää pohjoismaalaisuuttaan vahvana, vaikka muuttoaikeet eivät toteudukaan.

Suomesta Ruotsiin vastikään muuttaneella Katri Meriläisellä on vielä hatara kuva pohjoismaisuudesta.

- Kukaan ei oikein osaa sanoa sitä, mitä se on, missä me tehdään yhteistyötä, missä me ollaan samanlaisia, mutta hän vastaa kuitenkin omiin kysymyksiinsä.

- Meidän vahvuudet on juuri siinä samanlaisuudessa, siinä kaikessa, mitä me jaetaan. Meidän yhteiskunnat ovat paljolti samanlaisia. Meillä on paljon tuttua. Sitten alkaa paljastua, että on tosi isoja eroja. Nämä on ihan eri maailmoita.

Kahdeksan kymmenestä Pohjola-Norden -yhdistyksen teettämään kyselyyn vastanneesta saattaisi muuttaa toiseen Pohjoismaahan, mutta käytännössä vain yksi kymmenestä toteuttaa tämän haaveensa. Nuorillakin on korkea kynnys muuttaa toiseen Pohjoismaahan opiskelemaan tai työhön, koska ei haluta menettää omia ystäviä tai sukulaisia.

Katri Meriläinen on muuttanut vastikään Ruotsiin ja hän näkee pohjoismaalaisuudessa paljon myönteistä.

- Ehdottomasti tällainen avoimuus ja kansanvalta. Meidän ihana hyvinvointiyhteiskunta, mikä on niin tärkeä.

Kaisa Miikkulainen on myönteinen kuva pohjoismaalaisuudesta.

- Se on sitä avoimuutta. Kun kuulee pohjoismaista kieltä, mitä tahansa, niin tuntee yhteenkuuluvuutta. Pohjoismaisuus on luotettavuutta, turvallisuutta ja solidarisuutta.

- Me halutaan kantaa vastuuta niistäkin, joilla menee vähän huonommin.

Nuorten pohjoismaista yhteistyötä haittaavat monet rajaesteet, sanoo Kaisa Miikkulainen.

- Jos on työskennellyt toisessa Pohjoismaassa, sitä ei huomioida esimerkiksi vanhempainrahassa, kun siirtyy toiseen Pohjoismaahan.

Keski-iän ylittäneet ruotsalaiset tietävät enemmän pohjoismaalaisuudesta kuin nuoret, mutta he eivät enää perhesyistä muuta niinkään helposti kuin nuoret.

Saksalaisen Der Tagesspiegelin kirjeenvaihtaja André Anwar on tutustunut työnsä vuoksi kaikkiin Pohjoismaihin ja hänellä on vihje siitä, miten nuoret saisi ymmärtämään nykyistä paremmin pohjoismaista yhteistyötä.

- Lukioluokan kannattaisi suunnata luokkaretkensä naapurimaahan ja jakaantua perheisiin pariksi viikoksi.

André Anwar on itse asunut ranskalaisessa perheessä pari viikkoa ja hän pitää kokemusta hyvänä.

Pohjola-Norden -yhdistyksen Ruotsin pääsihteeri Bo Andersson arvelee, että nuoret löytävät pohjoismaisuuden aikuistuessaan, mutta nuorina he elävät pohjoismaalaisuutta arkipäivän elämässään.

- Useimmat pitävät Pohjoismaata asuinmaana, opiskelumaana, työmaana, paikkana, jossa rakastutaan, hankitaan lapsia.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".