Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Grännassa opetellaan ruotsinkieltä

Julkaistu söndag 29 juli 2012 kl 06.00
"Ei ruotsi ole pakkopullaa"
(1:29 min)
1 av 3
Sorvali Kuopiosta ja Niko Heimonen Siilinjärveltä saivat stipendin ja pääsivät opiskelemaan ruotsinruotsia kesäiseen Smoolantiin. Kuva: Kaj Aalto
2 av 3
Pyöräretki historialliselle Visingsön saarelle oli osa lukiolaisten ruotsin kurssia. Opettaja Chatarina Sterner kertoi oppilaille Visingsön luonnosta ja historiasta. Kuva: Kaj Aalto
3 av 3
Opettaja Chatarina Sterner selittää ruotsalaisen ruokakulttuurin sanastoa suomalaisille lukiolaisille. Kuva: Kaj Aalto

Noin 50 lukiolaista eri puolilta Suomea on tullut opiskelemaan ruotsinkieltä Grännaan.

Grennaskolan ja Pohjola-Norden järjestävät yhteistyössä nyt kolmatta vuotta viikon mittaisia kesäkursseja ulkomailla ruotsia lukeville koululaisille. Siina Sorvali Kuopiosta ja Niko Heimonen Siilinjärveltä saivat Pohjola-Nordenin stipendit ja toivovat saavansa kurssilta rohkeutta ja sujuvuutta ruotsinkielen puhumiseen.

Tänä vuonna Grännan kesäkursseille on ensimmäistä kertaa voinut hakea koko Suomesta. Lukiolaiset Siina Sorvali ja Niko Heimonen ovat tulleet kurssille kartuttamaan kielipäätä.

Sujuva ruotsinkieli tavoitteena

Kuopiosta kotoisin oleva Siina Sorvali kertoo että kurssilla on paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa opiskelemassa ruotsia. Hänen mukaansa ruotsinkielen lisäksi myös muiden kielien kuuleminen on mukavaa. Sorvali on tullut kurssille lähinnä kartuttaakseen ruotsinkielen taitojaan:

- Haluan saada varmuutta ruotsinkieleeni. Täällä on myös hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet, pääsee kokeilemaan erilaisia lajeja, sanoo Kuopiosta kotoisin oleva Siina Sorvali.

Siilinjärveltä kotoisin oleva Niko Heimonen on samoilla linjoilla:

- Toivon saavani sujuvuutta ja rohkeutta ruotsinkielen puhumiseen, kertoo Heimonen.

Äidit vaikuttaneet kieli-intoon

Lukiolaisten suhde ruotsinkielen opiskeluun on muuttunut viime vuosina Suomessa. Englanti on suositumpaa ja ruotsi nähdään monesti pakkopullana. Niko Heimosella ja Siina Sorvalilla on kuitenkin useita syitä lukea ruotsia:

- Äitini on aina todella innostunut kielistä ja hän sanoo, että on hyvä osata paljon erilaisia kieliä. Mitä enemmän, sen parempi.

- Ruotsinkieli tuntuu pikemminkin portilta Pohjoismaiseen yhteisöön, eikä niinkään pakkopullalta. Olen aina ollut kiinnostunut kielistä, sanoo Siina Sorvali.

Myös Niko Heimonen on suhtautunut aina postiivisesti ruotsinkieleen:

- Minulla asuu sukulaisia asuu Ruotsissa ja olen aina halunnut oppia kielen. Äitikin on asunut jonkun aikaa joskus nuorena Ruotsissa ja sitäkin kautta on tullut yhteyksiä, kertoo Niko.

Ruotsinkielestä hyötyä tulevaisuudessa

Lukiolaiset näkevät ruotsinkielen hyödyn myös tulevissa ammateissaan. Siina on jo pitkään tahtonut toimittajaksi ja haaveena on, että työskennellessä voisi käyttää niin suomea kuin ruotsiakin. Myös Niko uskoo tarvitsevansa ruotsinkieltä tulevassa ammatissaan:

- Suomessahan ruotsi on toinen virallinen kieli ja varmaan työnsaannin kannalta siitä on hyötyä.

Grennaskolanin johtaja Mats Almlöw pitää Pohjoismaista yhteistyötä erittäin tärkeänä. Almlöwin mukaan kielen opiskelu on paras tapa säilyttää hyvät yhteydet naapureihin.

Kolme vuotta sitten aloitetut kesäkurssit aloitettiin Jönköpingin ystävyyskaupungin Kuopion kanssa. Nyt kurssilaisia tulee kaikkialta Suomesta.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".