Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Ruotsalaiset voisivat maksaa 900 kruunua Itämeri-veroa

Publicerat måndag 30 juli 2012 kl 18.55
"Tähtäimenä puhtaampi Itämeri vuonna 2050."
(1:27 min)
Kuva/foto: Hasse Holmberg/Scanpix

Itämeren ympärillä asuvien henkilöiden halukkuus maksaa puhtaammasta Itämerestä yllätti tutkijat. Näin kertoo ympäristötaloustieteen tutkija Janne Artell. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsalaiset olisivat valmiita maksamaan keskimäärin 900 kruunua kuukausittaista Itämeri-veroa.

Kysely tehtiin osana BalticSTERN-tutkimusverkoston tutkimusta, jossa selvitettiin Itämeren ympärysmaiden kansalaisten halukkuutta maksaa meren tilan parantamisesta.

Asiaa kysyttiin yhdeksän Itämerta ympäröivän maan yhteensä 10 000 kansalaiselta.

Tutkimustulosten mukaan ruotsalaiset olisivat halukkaita maksamaan eniten puhtaamman Itämeren puolesta - noin 900 kruunua Itämeri-veroa. Suomalaiset tulivat toiseksi 500 kruunun arvoisella potilla.

- Suomalaiset ja tanskalaiset olisi suunnilleen samalla tasolla, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut ympäristötaloustieteen tutkija Janne Artell.

Venäjällä maksuhalukkuudet olivat pienempiä.

- Venäjä on suuri maa, ja suurin osa venäläisistä ei asu Itämeren rannalla, Artell sanoo.

Omistautuminen Itämeren parantamiseksi yllätti

Kaikki yhdeksästä maasta tulleet kyselyn osanottajat olivat kiinnostuneita Itämeren pelastamisesta. Tutkija Janne Artell piti sitä yllättävänä.

- Kysyimme, haluavatko ihmiset maksaa pelkästään omasta ranta-alueestaan vai koko Itämeren puhtaudesta. Kolme neljästä jokaisessa maassa oli valmis maksamaan koko Itämeren tilan parantamisesta.

Kyselyn tulosta on tarkoitus verrata seuraavaksi Itämeren puhdistamisen kustannuksiin. Johtopäätös esitetään myöhemmin poliitikoille.

Tähtäimenä on, että Itämeren tila vuonna 2050 olisi hyvä.

- Kun tehdään tutkimusta, jossa selvitetään Itämeren parantamisen kustannuksia, niin olisi järkevää yhdistää hyötyjen ja kustannusten suhde, Artell sanoo.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".