Ruotsinsuomalainen kirjallisuustraditio tutkimuksen kohteena
Turun yliopistossa on käynnistynyt uusi tutkimushanke, jossa selvitetään suomalaisen kirjallisuuden yhteyksiä muuhun maailmaan. Yksi mielenkiinnon kohde on uusi ruotsinsuomalainen kirjallisuus, joiden on Ruotsissa ja Suomessa tulkittu ponnistavan täysin eri lähtökohdista.
Suomalaisen kirjallisuuden on perinteisesti tulkittu ponnistavan nimenomaan suomalaisista lähtökohdista. Yhteydet muuhun maailmaan ja muunkieliseen kirjallisuuteen on usein unohdettu, sanoo kirjallisuuden tutkija, dosentti Kukku Melkas Turun yliopistosta. Hän on mukana uudessa tutkimushankkeessa, jossa selvitetään suomalaisen kirjallisuuden yhteyksiä yli rajojen.
-Suomalainen kirjallisuustraditio, joka alkaa vasta 1800-luvun lopulla, on kovin nuori verrattuna moniin muihin maihin. Jo alusta asti se linkittyi hyvin vahvasti kansalliseen tunteeseen, kansallishenkeen ja nationalismiin. Sen takia sitä on myös aina tutkittu suomalais-kansallisessa kehyksessä, Melkas selittää.
Yhtenä pontimena tutkimukselle on uusi ruotsinsuomalainen kirjallisuus, jota Suomessa ja Ruotsissa on tulkittu täysin eri tavoin. Dosentti Kukku Melkas nostaa esimerkiksi Susanna Alakosken romaanin Sikalat.
-Se on meillä Suomessa luokiteltu ruotsinsuomalaiseen traditioon eikä esimerkiksi työväenkirjallisuuteen kuuluvaksi. Minusta kiinnostavia ovat tällaiset vastaanotossa tapahtuvat erot, jotka kertovat siitä, miten ylirajaisiin kirjailijoihin suhtaudutaan, dosentti Melkas sanoo.
Dosentti Kukku Melkaksen tarkoituksena on selvittää, miten Alakosken kirjoja on tulkittu Suomessa ja Ruotsissa, mihin kirjallisuustraditioihin kirjoja on liitetty ja miksi. Mukana tutkimuksessa on myös ohjaaja Klaus Härön elokuvatrilogia, jossa on käsitelty muun muassa sotalapsuutta sekä Tornionlaakson meänkielisiä.
