Tukholman suomalaiset asuvat ympäri lääniä
Tukholman suomalaistaustaiset ovat asettuneet ympäri lääniä. Aikaisemmin asia oli kuitenkin toisin, sillä 60-70-luvuilla suomalaiset asuivat useimmiten miljoonaohjelman asuntoalueilla. Esimerkiksi Rinkebyssä asui aikoinaan enimmäkseen norrlantilaisia, suomalaisia ja kreikkalaisia. Tänä päivänä 110 eri kansallisuuden lomassa Rinkebyssä asuva Hannele Korteniemi kuuluu vähemmistöön.
- Aikaisemmin täällä asui paljon suomalaisia ja ruotsalaisia, mutta ei enää. Nykyään somalit taitaa olla suurin ryhmä, Korteniemi kertoo.
Suomalaiset ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia sitä mukaa, kun heidän sosioekonominen asemansa on vahvistunut integroitumisen myötä, kertoo Uppsalan yliopiston kulttuurimaantieteen laitoksen professori Roger Andersson.
- Suomalaiset kuuluvat siihen ryhmään, joka on levittäytynyt kaikista eniten ympäri kaupunkia. Useimmissa tapauksissa maahanmuuttajaryhmät levittäytyvät sitä enemmän mitä kauemmin he ovat olleet Ruotsissa, Andersson sanoo.
Naapurustolla on vaikutusta
Euroopan neuvosto on tämän vuoden maaraportissaan vaatinut Ruotsia laatimaan toimintasuunnitelman asumisen keskittymistä vastaan. Liiallista keskittymistä pidetään haitallisena muun muassa siksi, että se heikentää maahanmuuttajien integroitumista ja siten työn saantia. Ruotsissa tehtyjen tutkimusten valossa asuinpaikalla on väliä, etenkin lasten tulevaisuudennäkymille.
- Tänä päivänä tutkitaan melko paljon naapuruston vaikutusta, siinä tutkitaan juuri sitä, tuleeko ihmisestä köyhempi jos hän asuu köyhemmällä alueella, rikkaampi jos rikkaammilla alueella, saako töitä helpommin jos naapureilla on töitä. Meidän tutkimustemme perusteella tälläinen vaikutus on olemassa.
Andersson kuitenkin painottaa, että naapuruston vaikutus Ruotsissa on maailmanlaajuisessa perspektiivissä vähäistä vahvojen hyvinvointivaltion instituuttien, kuten koulun, vuoksi.
- Meillä on vahvat hyvinvointivaltion instituutit, jotka tasapainottavat tilannetta. Mitä tapahtuu tulevaisuudessa, se jää nähtäväksi.
Osa viihtyy jäädäkseen
Anderssonin arvion mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset muodostavat noin kymmenesosan miljoonalähiöiden asukkaista.
- Tämä osa on usein hyvin integroituneita ja mahdollisesti mukana paikallisessa järjestöelämässä, hän sanoo.
Asiassa on kuitenkin myös toinen puoli.
- Osalla vain ei ole mennyt kovin hyvin, on pitkäaikaistyöttömiä ja alkoholin väärinkäyttäjiä, eikä sitä saa painaa villaisella. Tämä koskee myös suomalaista osaa väestöstä, hän sanoo.
Paikallisessa koulussa opettajana työskentelevä Korteniemi kuitenkin muistuttaa, että Rinkeby on rikas monin tavoin.
- Itse pidän tästä kansainvälisestä ilmapiiristä, hän sanoo.
