Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Pienet festivaalit kukoistavat Suomessa

Julkaistu fredag 7 juni 2013 kl 11.03
"Tämä on parhaiden kerho"
(1:46 min)
Ruotsissa festivaaleja on mennyt konkurssiin lähiaikoina. Viimeisimpänä Borlängen Peace and Love -festivaali. Foto: Erik Mårtensson / Scanpix

Suomen kesäfestivaalikausi on juuri käynnistymässä. Suomessa ei festivaaleja ole mennyt konkurssiin samaan malliin kuin Ruotsissa, vaan mukana on vuodesta toiseen lähes sama joukko.

- Kyllä se on suurin piirtein sama joukko. Aina muutama festivaali kuolee pois ja uusia tulee tilalle, ja uusia yrittäjiä tulee joka vuosi, kertoo Suomen festivaalien kattojärjestön Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.

Amberlan mukaan erityinen piirre on myös pienten festivaalien suuri joukko.

- Meillä on valtavasti pieniä festivaaleja, ja nimenomaan festivaaleja, jotka haluavatkin olla pieniä. Eli ei haluta tehdä mitään massatapahtumaa. Esimerkiksi Iitin musiikkijuhlat haluaakin pysyä pienenä kamarimusiikkitapahtumana. Ja näitä vastaavia esimerkkejä on varsin paljon, Amberla sanoo.

Hullusta ideasta voi syntyä suurtapahtuma

Amberlan mukaan, festivaali saa yleensä alkunsa, yhdestä ihmisestä.

- Melkein kakkien festivaalien historia on sellainen, että on ollut yksi intohimoinen ihminen, aika usein taiteilija, mutta joskus myös jonkun muun tyyppinen ihminen, joka on saanut päähänsä ajatuksen festivaalista, ja on sitten vain jääräpäisesti viennyt läpi sen ideansa.

Hulluistakin ideoista voi kuitenkin tulla menestystarinoita.

- Ehkä yksi parhaita esimerkkejä on Kuhmon kamarimusiikki, joka syntyi 60-luvun lopulla Seppo Kimasen visiosta. Paikasta, joka on mahdollisimman kaukana kaikesta, ja sinne tehtäisiin kansainvälinen kamarimusiikkifestivaali. Ajatuksena ihan hullu, mutta tietyn tyyppiset ihmiset saavat läpi näitä ajatuksia. Ja tänä päivänä se on yksi maailman suurimpia kamarimusiikki festivaaleja, mutta edelleen kaikesta kaukana, Amberla kertoo.

Yhteinen katto-organisaatio monelle festivaalille on myös varsin erikoinen tapaus maailman mittakaavassa. Amberlan mukaan järjestö on myös varsin valikoiva, mitä tulee uusiin jäseniin.

- Ei hyväksytä kaikkia. Haluamme vain ne parhaat, taidelajinsa parhaat, että emme tee tällaisia arvoasetelmia sen suhteen, että onko ooppera tärkeämpää kuin rock-musiikki tai onko jazz-musiikki tärkeämpää kuin tanssi. Tämä on niin kuin sellainen parhaiden kerho, mutta positiivisessa mielessä. Ja uusia jäseniä tulee aina välillä mukaan ja vanhoja jää joskus pois.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".