Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Tietokoneriippuvuudelle ei ole virallista määritelmää

Julkaistu fredag 5 juli 2013 kl 11.46
Kaikki iät ja sukupuolet edustettuina pelaajien joukossa
(1:45 min)
Ennakkoluulojen mukaan kaikki pelaajat ovat nuoria miehiä. Näin ei kuitenkaan ole. Foto: Robyn Beck / AFP

Peliriippuvuus ei välttämättä voi mitata pelaamiseen käytetyssä ajassa. Näin toteaa sosiologi Juho Karvinen, joka tutkii Uppsalan yliopistossa ongelmapelaamista. Myös Suomessa pelitutkimusta tehneen Karvisen mukaan paljon pelaavia ihmisiä löytyy kaikista ryhmistä, ei vain nuorista miehistä.

- Se porukka, joka niitä pelejä kaikkein aktiivisimmin pelaa, on nuoria miehiä. Toisaalta, kun ottaa huomioon sellaiset pelit, jotka ovat esimerkiksi Facebookissa, kyllä sitä pelaajakuntaa löytyy sitten ihan jokaisesta ikäpolvesta ja sukupuolesta myös, Juho Karvinen sanoo.

Kun peliriippuvuutta aletaan miettiä, aika on huono mittari, Karvinen selvittää:

- Jos ihminen pelaa paljon, se ei välttämättä täytä niitä riippuvuuden tunnusmerkkejä vielä. Aika on sinänsä vähän huono mittari sille. Ihminen voi pelata paljon, ja elää ihan tasapainoista elämää muutenkin.

Aiheutuneet ongelmat määrittävät riippuvuutta 

Millaisia erilaisia peliriippuvaisuuksia sitten on? Voiko esimerkiksi lautapeleistä tulla riippuvaiseksi?

- En ole sellaisesta kuullut, mutta miksei. Peliriippuvuudella ei ole mitään sellaista virallista määritelmää niin kuin esimerkiksi rahapeliriippuvuudelle, josta on olemassa yleisesti käytetyissä tautiluokituksissa tai diagnoosiluokituksissa oma kohtansa, mutta se rahapeliriippuvuuskin määritellään sellaiseksi käyttäytymishäiriöksi tai impulssikontrollihäiriöksi. Oikeastaan se keskeisin tekijä siinä riippuvuuden määritelmässä on se, että se aiheuttaa ongelmia. Ja jos harrastaa lautapelejä kaiket päivät, eikä ehdi tekemään töitä eikä näkemään ihmisiä, niin miksei, Karvinen sanoo.

Mitään yksittäistä syytä sille, mikä ihmisen ajaa peliriippuvuuteen ei ole havaittu, mutta Karvisella on näkemys asiasta.

- Keskeisin tekijä on se, että pelaaminen aiheuttaa ongelmia ja konflikteja. Se, mikä pelejä kohti vetää, on se, että ne ovat ehkä sellainen hyvä irtiotto arjesta. Sitten, jos on muussa elämässä jotain sellaista, mitä haluaa mennä pakoon, niin pelit ovat ihan hyvä paikka siihen.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".