Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Psykologian professori: "Sosiaalisuudesta tullut yleishyvä"

Publicerat måndag 8 juli 2013 kl 06.00
Foto: Janerik Henriksson/Scanpix

Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen kyseenalaistaa nykyajan muotiominaisuuden "sosiaalisuus", jota painotetaan nykyisin erityisesti työelämässä.

Niin työntekijältä kuin työnjohdoltakin odotetaan ainakin työpaikkailmoituksissa sosiaalisuutta.

- Sosiaalisuudesta on tullut yleishyvä, kun tarkoitamme että joku on kiva kaveri ja mukava ja omaa kaikki ne positiiiset ominaisuudeet, mitä kulttuurimme tällä hetkellä ihmiseltä odottaa, niin silloin me kutsumme häntä sosiaaliseksi, professori Keltikangas-Järvinen laukoo. Meillä on aina persoonallisuudesta vedettyjä kuplia ja tämän hetken kupla on sosiaalisuus.

Työpaikkailmoituksissa haetaan toisinaan henkilöä, joka on "sosiaalinen", toisinaan henkilöä joka on "sosiaalisesti kyvykäs". Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan tällöin ei haeta samat luonteenpiirteet omaavaa henkilöä.

Sosiaaliselle ihmiselle ominaista on aina se, että hän asettaa aina muiden ihmisten seuran yksinolon edelle. Eikä hän koskaan valitse yksinoloa, ihmisten seura on hänelle palkitsevaa.

- Sosiaalinen ihminen on sen vuoksi erittäin riippuvainen positiivisesta palautteesta, kiitoksesta, huomiosta ja siitä, että ihmiset ovat samaa mieltä hänen kanssaan, hän sanoo.

Sosiaaliset kyvyt ovat opittuja

Sosiaaliset kyvyt ovat taas Keltikangas-Järvisen mukaan opittuja ja oppiminen lähtee jo vauvaiästä, siitä miten ihmiset suhtautuvat häneen ja miten hänen odotetaan suhtautuvan muihin. Sosiaaliset taidot eivät edellytä mitään tiettyä temperamenttia, ujolla ihmisellä voi olla äärimmäisen hyvät sosiaaliset taidot, Keltikangas-Järvinen painottaa.

- Hyvin paljon nykyisessä sosiaalisuudessa on sitä, mitä aikaisemmin kutsuttiin kohteliaisuudeksi ja hyväksi käytökseksi, hän sanoo. Mutta tällä hetkellä meidän aikuisten kulttuurissa emme voi viitatakaan sellaiseen johon liittyisi moraalista tai eettistä kannanottoa, kuten on hyvä käytös. Silloin puhumme sosiaalisuudesta ja näemme sen persoonallisuuden piirteenä.

Grunden i vår journalistik är trovärdighet och opartiskhet. Sveriges Radio är oberoende i förhållande till politiska, religiösa, ekonomiska, offentliga och privata särintressen.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min lista".