Du måste aktivera javascript för att sverigesradio.se ska fungera korrekt och för att kunna lyssna på ljud. Har du problem med vår sajt så finns hjälp på http://kundo.se/org/sverigesradio/

Itämeren suojelu laahaa pahasti jäljessä

Julkaistu onsdag 17 juli 2013 kl 13.02
"Työ on sujunut aivan liian hitaasti"
(1:47 min)
Rannikkolaboratorion johtaja Teija Aho tuulisessa Öregrundissa - tuulisessa kuten Itämeren tulevaisuus? Foto: Salla Valtari/SR

Kaikki Itämeren rannikkovaltiot ovat jäljessä yhdessä asetetuista Itämeren suojelutavoitteista. Suojelun tilaa arvioidaan Maailman luonnonperintösäätiö eli WWF:n heinäkuun alussa julkaisemassa Itämeri-raportissa.

SLU:n eli Ruotsin maatalousyliopiston Rannikkolaboratorion johtaja Teija Ahon mukaan raportissa huolestuttavinta oli luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin tila:

- Kyllä se on tämä biodiversiteetti, eli biodiversiteettiasioissa ollaan niin paljon jäljessä, että siihen pitäisi kyllä satsata huomattavasti enemmän, että Itämeri saataisiin kuntoon, Teija Aho sanoo.

Ruotsi ei saa Aholta kehuja, mitä biodiversiteetistä huolehtimiseen tulee, mutta hän muistuttaa, että kaikesta ei Ruotsikaan voi ottaa vastuuta yksin.

- Osa näistä arvioinneista on sellaisia, että Ruotsin on vaikea toimia niissä asioissa yksin. Jos puhutaan esimerkiksi kalastuksesta ja kalastuksen säätelystä, niin hyvin moni kohta tässä raportissa on sellainen, joka on oikeastaan ihan kansainvälinen asia eli se on EU, joka päättää kalastuksesta Itämeren alueella, Teija Aho sanoo.

Enemmän paikallista työtä

WWF:n mukaan Ruotsi on Venäjän kanssa jumbosijalla biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä ja edistämisessä. Tavoite oli, että vuoteen 2010 mennessä Itämeren meriluonnosta olisi suojeltu 10 prosenttia. Ruotsi on suojellut meriluonnostaan kuitenkin ainoastaan viisi prosenttia. Miksi Ruotsi ei sitten ole pysynyt tavoiteessaan?

- Ruotsissa on tehty muutamia tällaisia suojelualueita, mutta aivan liian vähän, ja se työ on sujunut aivan liian hitaasti. Ehkä Ruotsissa tärkeintä olisi se, että suojelualueita tehtäisiin enemmän paikallisella tasolla, eli yritettäisiin enemmän saada lääninhallitukset mukaan tähän, Aho sanoo.

Aho sanoo myös, ettei kapuloita laiteta rattaisiin pelkästään viranomaisten puolelta.

- Tietysti aina, kun näitä suojelualueita ruvetaan perustamaan, kaikillehan se ei koskaan sovi: esimerkiksi ammattikalastajat ovat monesti vastaan, ja se on hirveän tärkeää löytää se yhteisymmärrys eri toimijoiden välillä.

Koetko, että tässä WWF:n Itämeri-raportissa olisi kuitenkin ollut jotain, joka antaa aihetta optimismiin?

- Tilanne ei ole itse asiassa niin negatiivinen, kuin miltä se tässä raportissa näyttää. WWF itsekin kirjoittaa siinä, että varmaankin monen asian osalta myöskin raportointi on ollut vähän huonoa. Itse asiassa ollaan tehty enemmän, kuin mitä on pystytty raportoimaan, Aho sanoo.

Journalismimme perustana on uskottavuus ja puolueettomuus. Sveriges Radio on riippumaton poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista, julkisista ja yksityisistä intresseistä.
Har du frågor eller förslag gällande våra webbtjänster?

Kontakta gärna Sveriges Radios supportforum där vi besvarar dina frågor vardagar kl. 9-17.

Du hittar dina sparade avsnitt i menyn under "Min Lista".